Työperäinen maahanmuutto – Suomen vetovoima työskentelymaana
Nieminen, Mira (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120927129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120927129
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli selvittää, millaisia työperäisiä oleskelulupia Suomeen on saatavilla sekä mitä muutoksia lakiin on tehty niiden osalta lähivuosina. Lisäksi selvitettiin yritysten edustajien näkökulmia siihen, mikä Suomesta ja suomalaisista yrityksistä tekee houkuttelevia ulkomaisille työntekijöille ja mitä kehitettävää tähän liittyy. Opinnäytetyöllä ei ollut toimeksiantajaa, joten aihe valikoitui oman kiinnostuksen pohjalta.
Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastattiin opinnäytetyössä perehtymällä Suomen oleskelulupakäytänteisiin lain ja sen esitöiden sekä oikeuskirjallisuuden pohjalta. Näin saatiin perusteellinen käsitys työperäisistä oleskeluluvista sekä niiden myöntöperusteista. Toiseen tutkimuskysymykseen haettiin vastausta perehtymällä aikaisempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen hyödyntämällä erityisesti Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Business Finlandin julkaisemaa Talent Boost Cookbook -käsikirjaa sekä tekemällä kyselytutkimus eri aloilla toimivien yritysten edustajille.
Työperäisiä oleskelulupia myönnetään usealla eri perusteella, joista yleisin on työntekijän oleskelulupa, johon vaaditaan työ- ja elinkeinoministeriön tekemä saatavuusharkinta. Työntekijän oleskeluluvalla tehdään pääasiassa suorittavaa työtä. Toisaalta, jos oleskeluluvan hakija tulee työskentelemään esimerkiksi erityistä osaamista vaativissa tehtävissä, voidaan muu oleskelulupa ansiotyötä varten myöntää kevyemmällä menettelyllä ilman saatavuusharkintaa. Näiden lisäksi oleskelulupia myönnetään usealla muullakin perusteella. Työperusteiset oleskeluluvat ovat sidonnaisia siihen, millaista työtä varten niitä haetaan.
Suomen tärkeimpinä houkuttelevuustekijöinä pidettiin muun muassa puhtautta, hyvää elintasoa ja turvallisuutta. Ongelmaksi tunnistettiin kuitenkin, ettei Suomea tunneta tarpeeksi maailmalla ja täten sen hyvät puolet eivät pääse oikeuksiinsa ulkomaisten työntekijöiden houkuttelussa. Kehitettävää olisi myös siinä, että asioita voitaisiin hoitaa yrityksissä englanniksi, eikä suomen kielen osaamattomuus olisi niin monesti este palkkaamiselle. Myös oleskelulupajärjestelmä aiheuttaa omat ongelmansa, sillä byrokraattisuus ja pitkät käsittelyajat eivät ole ihanteellisia työnantajan saatikka työntekijän näkökulmasta.
Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastattiin opinnäytetyössä perehtymällä Suomen oleskelulupakäytänteisiin lain ja sen esitöiden sekä oikeuskirjallisuuden pohjalta. Näin saatiin perusteellinen käsitys työperäisistä oleskeluluvista sekä niiden myöntöperusteista. Toiseen tutkimuskysymykseen haettiin vastausta perehtymällä aikaisempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen hyödyntämällä erityisesti Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Business Finlandin julkaisemaa Talent Boost Cookbook -käsikirjaa sekä tekemällä kyselytutkimus eri aloilla toimivien yritysten edustajille.
Työperäisiä oleskelulupia myönnetään usealla eri perusteella, joista yleisin on työntekijän oleskelulupa, johon vaaditaan työ- ja elinkeinoministeriön tekemä saatavuusharkinta. Työntekijän oleskeluluvalla tehdään pääasiassa suorittavaa työtä. Toisaalta, jos oleskeluluvan hakija tulee työskentelemään esimerkiksi erityistä osaamista vaativissa tehtävissä, voidaan muu oleskelulupa ansiotyötä varten myöntää kevyemmällä menettelyllä ilman saatavuusharkintaa. Näiden lisäksi oleskelulupia myönnetään usealla muullakin perusteella. Työperusteiset oleskeluluvat ovat sidonnaisia siihen, millaista työtä varten niitä haetaan.
Suomen tärkeimpinä houkuttelevuustekijöinä pidettiin muun muassa puhtautta, hyvää elintasoa ja turvallisuutta. Ongelmaksi tunnistettiin kuitenkin, ettei Suomea tunneta tarpeeksi maailmalla ja täten sen hyvät puolet eivät pääse oikeuksiinsa ulkomaisten työntekijöiden houkuttelussa. Kehitettävää olisi myös siinä, että asioita voitaisiin hoitaa yrityksissä englanniksi, eikä suomen kielen osaamattomuus olisi niin monesti este palkkaamiselle. Myös oleskelulupajärjestelmä aiheuttaa omat ongelmansa, sillä byrokraattisuus ja pitkät käsittelyajat eivät ole ihanteellisia työnantajan saatikka työntekijän näkökulmasta.