Positiivinen pedagogiikka lapsen hyvinvoinnin edistäjänä : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Huttunen, Pikka (2020)
Huttunen, Pikka
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120927122
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120927122
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa laadullinen tutkimus siitä, kuinka positiivinen pedagogiikka vahvistaa, tukee ja edistää lasten hyvinvointia. Tutkimusmenetelmänä toimi kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka toteutettiin narratiivisen orientaation avulla. Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa toteutettiin yhteenveto aiemmista tutkimustiedoista ja kirjallisuuksista. Kirjallisuuskatsauksen avulla saatiin vastaus tutkimuskysymykseen, miten positiivista pedagogiikkaa voidaan hyödyntää lasten hyvinvoinnin edistämiseen sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatuksessa. Opinnäytetyö on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä alaa opiskeleville, jotka ovat kiinnostuneita positiivisesta pedagogiikasta ja sen hyödyntämisestä lasten ja nuorten parissa. Opinnäytetyö soveltuu myös lasten vanhemmille, muille lapsen elämässä ja toiminnassa mukana oleville sekä aiheesta kiinnostuneille henkilöille.
Systemaattinen tiedonhaku suoritettiin toukokuussa 2020 hyödyntämällä manuaalista tiedonhakua, Eric-, Ebsco-, SavoniaFinna- ja GoogleScholar-tietokantoja. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yhteensä viisi tieteellistä artikkelia, joista kolme tutkimusta oli suomenkielistä ja kaksi englanninkielistä. Artikkeleiden julkaisuvuodet ovat ajalta 2009–2019. Aineiston analysointiin on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Toimeksiantajana opinnäytetyölle oli Savonia-ammattikorkeakoulu. Savonia-ammattikorkeakoulu pystyy hyödyntämään kirjallisuuskatsausta opetusmateriaalina.
Tutkimuksen perusteella positiivinen pedagogiikka on yksi erittäin hyödyllinen ja empiirisesti tutkittu ennaltaehkäisevä menetelmä hyvinvoinnin edistämiseen ja pahoinvoinnin ennaltaehkäisyyn. Positiivinen pedagogiikka ei pelkästään tuota hyvinvointia siinä hetkessä, vaan myös tarjoaa lapselle vahvan perustan hyvinvoivaan ja menestykselliseen tulevaisuuteen. Positiivisen pedagogiikan menetelmien on todettu vaikuttavan lasten, aikuisten, työntekijöiden ja toimintaympäristön hyvinvointiin. Sen avulla on myös pystytty vähentämään ahdistuksen ja masennuksen oireita. Aineiston perusteella lisääntynyt hyvinvointi on yhteydessä erityisesti parempien oppimistulosten kanssa ja hyvinvoinnin vahvistamisessa edistetään, tuetaan ja vahvistetaan oppimista. Oppimisen mahdollistumiseksi tarvitaan hyvinvointia. Systemaattisessa tiedonhaussa yhdeksi havainnoksi nousi, että useat opinnäytetyön aihealueen tutkimukset ja artikkelit liittyivät kouluikäisiin lapsiin ja kouluympäristöihin, joten jatkotutkimusehdotukseksi nousi positiivisen pedagogiikan suuntauksen tutkiminen alle kouluikäisillä lapsilla. The purpose of the thesis was to produce qualitative research on how positive education strengthens, supports and promotes children's wellbeing. The research method was a descriptive literature review, which was carried out with the help of narrative orientation. The descriptive literature review summarized previous research data and literature. The literature review provided an answer to the research question of how positive education can be used to promote children's well-being in the social and health care fields and in education. The thesis is intended for social and health care professionals as well as students in the field who are interested in positive education and its utilization among children and young people. The thesis is also suitable for parents and other people involved in the child's life and activities as well as people interested in the topic.
Systematic information retrieval was performed in May 2020 using manual information retrieval, Eric, Ebsco, SavoniaFinna and GoogleScholar databases. A total of five scientific articles were selected for the literature review, of which three studies were in Finnish and two in English. The publication years of the articles are from 2009–2019. Data-based content analysis was used to analyze the data. The client of the thesis was Savonia University of Applied Sciences. Savonia University of Applied Sciences is able to utilize the literature review as teaching material.
Based on the research, positive education is a very useful and empirically researched preventive method for promoting well-being and preventing ill-being. Positive education not only promotes well-being at that moment but also provides the child with a strong foundation for a successful future. According to studies, positive education methods affect the well-being of children, adults, employees and the living environment. Positive education methods also reduce the symptoms of anxiety and depression. Based on the data, increased well-being is especially related to better learning outcomes, and learning is promoted, supported and strengthened when well-being is strengthened. Well-being is needed to enable learning. In a systematic search for information, one observation was that several studies and articles in the topic of the thesis were related to school-age children and school environments, so the study of a positive educational trend among pre-school-age children could be a further research topic.
Systemaattinen tiedonhaku suoritettiin toukokuussa 2020 hyödyntämällä manuaalista tiedonhakua, Eric-, Ebsco-, SavoniaFinna- ja GoogleScholar-tietokantoja. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yhteensä viisi tieteellistä artikkelia, joista kolme tutkimusta oli suomenkielistä ja kaksi englanninkielistä. Artikkeleiden julkaisuvuodet ovat ajalta 2009–2019. Aineiston analysointiin on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Toimeksiantajana opinnäytetyölle oli Savonia-ammattikorkeakoulu. Savonia-ammattikorkeakoulu pystyy hyödyntämään kirjallisuuskatsausta opetusmateriaalina.
Tutkimuksen perusteella positiivinen pedagogiikka on yksi erittäin hyödyllinen ja empiirisesti tutkittu ennaltaehkäisevä menetelmä hyvinvoinnin edistämiseen ja pahoinvoinnin ennaltaehkäisyyn. Positiivinen pedagogiikka ei pelkästään tuota hyvinvointia siinä hetkessä, vaan myös tarjoaa lapselle vahvan perustan hyvinvoivaan ja menestykselliseen tulevaisuuteen. Positiivisen pedagogiikan menetelmien on todettu vaikuttavan lasten, aikuisten, työntekijöiden ja toimintaympäristön hyvinvointiin. Sen avulla on myös pystytty vähentämään ahdistuksen ja masennuksen oireita. Aineiston perusteella lisääntynyt hyvinvointi on yhteydessä erityisesti parempien oppimistulosten kanssa ja hyvinvoinnin vahvistamisessa edistetään, tuetaan ja vahvistetaan oppimista. Oppimisen mahdollistumiseksi tarvitaan hyvinvointia. Systemaattisessa tiedonhaussa yhdeksi havainnoksi nousi, että useat opinnäytetyön aihealueen tutkimukset ja artikkelit liittyivät kouluikäisiin lapsiin ja kouluympäristöihin, joten jatkotutkimusehdotukseksi nousi positiivisen pedagogiikan suuntauksen tutkiminen alle kouluikäisillä lapsilla.
Systematic information retrieval was performed in May 2020 using manual information retrieval, Eric, Ebsco, SavoniaFinna and GoogleScholar databases. A total of five scientific articles were selected for the literature review, of which three studies were in Finnish and two in English. The publication years of the articles are from 2009–2019. Data-based content analysis was used to analyze the data. The client of the thesis was Savonia University of Applied Sciences. Savonia University of Applied Sciences is able to utilize the literature review as teaching material.
Based on the research, positive education is a very useful and empirically researched preventive method for promoting well-being and preventing ill-being. Positive education not only promotes well-being at that moment but also provides the child with a strong foundation for a successful future. According to studies, positive education methods affect the well-being of children, adults, employees and the living environment. Positive education methods also reduce the symptoms of anxiety and depression. Based on the data, increased well-being is especially related to better learning outcomes, and learning is promoted, supported and strengthened when well-being is strengthened. Well-being is needed to enable learning. In a systematic search for information, one observation was that several studies and articles in the topic of the thesis were related to school-age children and school environments, so the study of a positive educational trend among pre-school-age children could be a further research topic.