Kelan erityisen tuen palvelut toimeentulotukityön tukena
Arola, Minna; Pyykölä, Pauliina (2020)
Arola, Minna
Pyykölä, Pauliina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120926998
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120926998
Tiivistelmä
Perustoimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi 1.1.2017 lukien. Kelassa tunnistettiin toimeentulotuen myötä asiakasryhmiä, jotka eivät selviydy itsenäisesti Kela-asioiden hoitamisesta tai ovat muutoin erityisen tuen tarpeessa. Näitä asiakkaita varten Kelassa otettiin käyttöön kaksi uutta palvelumuotoa, moniammatillinen palvelu ja asiakkuusvastaavapalvelu. Palvelumuodot ovat uusia ja niistä ei ole vielä tutkimustietoa. Opinnäytetyömme tutkimuskysymykset olivat: 1. Mihin tarpeeseen palvelumuodot on kehitetty? 2. Onko tarpeeseen pystytty vastaamaan? 3. Miten palvelumuotoja olisi syytä kehittää jatkossa?
Opinnäytetyön tavoitteena oli ymmärtää paremmin, mitä on toimeentulotukiasiakkuus, mitä erityistarpeita toimeentulotukiasiakkailla on ja miten työntekijät voivat huomioida nämä erityistarpeet työssään? Toteutimme opinnäytetyömme laadullisena tutkimuksena, jossa on tapaustutkimuksen piirteitä. Keräsimme aineiston haastatteluilla ja käytimme aineiston analysointiin sisällönanalyysia. Opinnäytetyötä varten haastattelimme Kelan työntekijöitä, esimiehiä ja suunnittelijaa Pohjoisen vakuutuspiirin ja Pohjoisen asiakkuusyksikön alueelta. Lisäksi teimme haastattelun kolmen eri kunnan sosiaalitoimessa työskenteleville henkilöille kuntanäkökulman saamiseksi. Näitä haastatteluaineistoja analysoimme ristiin eli käytimme monitahoarviointia saadaksemme monipuolisemman ja syvemmän näkemyksen
tutkittavasta aiheesta.
Tutkimustulosten perusteella palvelumuodot olivat hyvin alueellisia ja sitä kautta valtakunnallisesti asiakkaat olivat eriarvoisessa asemassa. Kelan työntekijöillä on oltava kokonaisvaltaisempi ote asiakkaan tilanteesta kuin ennen toimeentulotuen Kela-siirtoa. Lisäksi tutkimustulosten perusteella tietoisuus moniammatillisen palvelun ja asiakkuusvastaavapalvelun olemassaolosta, kohderyhmistä ja palvelumuotojen sisällöistä vaihteli huomattavan paljon sen mukaan, missä työssä haastateltava työskenteli. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää koko Kelassa kehitettäessä moniammatillista palvelua ja asiakkuusvastaavapalvelua sekä toimintaa kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli ymmärtää paremmin, mitä on toimeentulotukiasiakkuus, mitä erityistarpeita toimeentulotukiasiakkailla on ja miten työntekijät voivat huomioida nämä erityistarpeet työssään? Toteutimme opinnäytetyömme laadullisena tutkimuksena, jossa on tapaustutkimuksen piirteitä. Keräsimme aineiston haastatteluilla ja käytimme aineiston analysointiin sisällönanalyysia. Opinnäytetyötä varten haastattelimme Kelan työntekijöitä, esimiehiä ja suunnittelijaa Pohjoisen vakuutuspiirin ja Pohjoisen asiakkuusyksikön alueelta. Lisäksi teimme haastattelun kolmen eri kunnan sosiaalitoimessa työskenteleville henkilöille kuntanäkökulman saamiseksi. Näitä haastatteluaineistoja analysoimme ristiin eli käytimme monitahoarviointia saadaksemme monipuolisemman ja syvemmän näkemyksen
tutkittavasta aiheesta.
Tutkimustulosten perusteella palvelumuodot olivat hyvin alueellisia ja sitä kautta valtakunnallisesti asiakkaat olivat eriarvoisessa asemassa. Kelan työntekijöillä on oltava kokonaisvaltaisempi ote asiakkaan tilanteesta kuin ennen toimeentulotuen Kela-siirtoa. Lisäksi tutkimustulosten perusteella tietoisuus moniammatillisen palvelun ja asiakkuusvastaavapalvelun olemassaolosta, kohderyhmistä ja palvelumuotojen sisällöistä vaihteli huomattavan paljon sen mukaan, missä työssä haastateltava työskenteli. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää koko Kelassa kehitettäessä moniammatillista palvelua ja asiakkuusvastaavapalvelua sekä toimintaa kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa.