Temperamentti ja sen käsittely esimiestyössä
Marjamaa, Maija (2011)
Marjamaa, Maija
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815915
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815915
Tiivistelmä
Temperamentti on saanut tänä päivänä työelämässä enemmän merkitystä, koska tietoisuus sen vaikutuksesta on lisääntynyt. Kuitenkaan riittävän moni ihminen ei tiedä sen todellista vaikutusta, koska ei tiedetä, mitkä piirteet aina kuuluvat oikeasti temperamentti-käsitteeseen. Henkilöitä arvioidaan työelämässä kuitenkin yhä enemmän ihmisinä, etsitään sopivia ihmisiä työelämään, ulospäin suuntautuneita ja aktiivisia. Siitä on seurannut, että ihmiset ovat jatkuvan persoonallisuus-arvioinnin kohteena, kun ennen ihmistä arvioitiin vain hänen osaamisensa kautta.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää temperamentin merkitystä esimiestyön näkökulmasta. Tutkimukseen osallistui
kolme esimiestä, joita haastateltiin paikan päällä. Esimies arvioi temperamentin ilmenemistä haastattelurungon avulla, jossa selvitettiin eri temperamenttipiirteiden tärkeyttä sekä niiden vaikutusta haastavissa ja vaativissa tehtävissä suoriutumiseen. Haastattelussa selvitettiin myös työpaikkojen yleisiä käyttäytymissääntöjä, konfliktitilanteiden käsittelyä sekä yleisesti alaisten terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi selvitettiin esimiehen oman oikeudenmukaisuuden vaikutusta työyhteisöön. Tutkimuksessa arvioitiin myös erilaisten temperamenttityylien yhteensopivuutta eli erilaisuuden merkitystä esimiestyössä toimivalle.
Tutkimus osoittaa, että esimiehet arvostavat tiettyjä piirteitä alaisissa. Tiettyjen piirteiden puuttuminen, esim. sosiaalisuuden puuttuminen hoitoalalla, voi tarkoittaa epäsopivuutta alalla toimimiseen. Alaisen tulee tuntea esimiehensä ja työnsä tarkoitus riittävän hyvin, jotta hän pystyy suoriutumaan työstä odotusten mukaisesti. Esimiehen kannattaa kiinnittää myös enemmän huomiota omiin vuorovaikutustapoihinsa, että hän tulee oikein ymmärretyksi. Temperamenttipiirteet ovat yleensä silloin arvioinnin kohteena, jos henkilö ei kykene suoriutumaan työstään odotusten mukaisesti.
Aktiivisuutta ja ulospäin suuntautuneisuutta tarvitaan, mutta niitä ei saa olla liikaa. Neutraalia tunteiden ilmaisemista suositaan. Monella alalla täytyy pystyä toimimaan yhä itsenäisemmin, jolloin tietyt piirteet korostuvat. Organisaatiot arvioivat tänä päivänä nykyisen tiedon mukaan myös henkilön omaa luonnetta, joten henkilön kannattaa olla varma soveltuvuudestaan alalle tai tehtävään, ettei tule sitten ylitse pääsemättömiä ongelmia työyhteisössä. Henkilön kannattaa hakeutua tehtävään, joka tuntuu edes vähän omalta. Organisaatioissa kannattaisi käyttää tyypillisten psykologisten ja soveltuvuustestien lisäksi myös erilaisia henkilöstön arviointitapoja, jotka auttaisivat henkilöstön valinnassa sekä oikeassa arvioinnissa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää temperamentin merkitystä esimiestyön näkökulmasta. Tutkimukseen osallistui
kolme esimiestä, joita haastateltiin paikan päällä. Esimies arvioi temperamentin ilmenemistä haastattelurungon avulla, jossa selvitettiin eri temperamenttipiirteiden tärkeyttä sekä niiden vaikutusta haastavissa ja vaativissa tehtävissä suoriutumiseen. Haastattelussa selvitettiin myös työpaikkojen yleisiä käyttäytymissääntöjä, konfliktitilanteiden käsittelyä sekä yleisesti alaisten terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi selvitettiin esimiehen oman oikeudenmukaisuuden vaikutusta työyhteisöön. Tutkimuksessa arvioitiin myös erilaisten temperamenttityylien yhteensopivuutta eli erilaisuuden merkitystä esimiestyössä toimivalle.
Tutkimus osoittaa, että esimiehet arvostavat tiettyjä piirteitä alaisissa. Tiettyjen piirteiden puuttuminen, esim. sosiaalisuuden puuttuminen hoitoalalla, voi tarkoittaa epäsopivuutta alalla toimimiseen. Alaisen tulee tuntea esimiehensä ja työnsä tarkoitus riittävän hyvin, jotta hän pystyy suoriutumaan työstä odotusten mukaisesti. Esimiehen kannattaa kiinnittää myös enemmän huomiota omiin vuorovaikutustapoihinsa, että hän tulee oikein ymmärretyksi. Temperamenttipiirteet ovat yleensä silloin arvioinnin kohteena, jos henkilö ei kykene suoriutumaan työstään odotusten mukaisesti.
Aktiivisuutta ja ulospäin suuntautuneisuutta tarvitaan, mutta niitä ei saa olla liikaa. Neutraalia tunteiden ilmaisemista suositaan. Monella alalla täytyy pystyä toimimaan yhä itsenäisemmin, jolloin tietyt piirteet korostuvat. Organisaatiot arvioivat tänä päivänä nykyisen tiedon mukaan myös henkilön omaa luonnetta, joten henkilön kannattaa olla varma soveltuvuudestaan alalle tai tehtävään, ettei tule sitten ylitse pääsemättömiä ongelmia työyhteisössä. Henkilön kannattaa hakeutua tehtävään, joka tuntuu edes vähän omalta. Organisaatioissa kannattaisi käyttää tyypillisten psykologisten ja soveltuvuustestien lisäksi myös erilaisia henkilöstön arviointitapoja, jotka auttaisivat henkilöstön valinnassa sekä oikeassa arvioinnissa.
