Ensisynnyttäjän imetysohjaus : Ensisynnyttäjien kokemuksia Kuopion kaupungin äitiys- ja lastenneuvoloissa saatavasta imetysohjauksesta

Abstract

Imetys on luonnollinen tapa ravita lasta, ja sillä on todettu olevan monia terveyshyötyjä sekä lapselle että äidille. Luonnollisuudestaan huolimatta imetys voi olla aluksi haastavaa, etenkin ensisynnyttäjä-äideille. Suomessa on käytössä kansainvälisiin WHO:n suosituksiin pohjautuva imetyssuositus, jossa suositellaan täysimettämään lasta 4 – 6 kuukautta, sekä jatkamaan imetystä kiinteiden ruokien ohella vähintään vuoden ikään saakka. Tutkimusten mukaan kuitenkin vain harva äiti Suomessa yltää näihin suosituksiin. Tämän vuoksi on tärkeää, että imetyksen tukemiseen sekä imetysohjaukseen kiinnitetään huomiota mahdollisimman paljon.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä ja kuvata ensisynnyttäjien kokemuksia Kuopion kaupungin äitiys- ja lastenneuvoloissa saadusta imetysohjauksesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla Kuopion kaupungin äitiys- ja lastenneuvolat voivat kehittää ja vahvistaa imetysohjaustaan. Tutkimuksen tilaajana oli Kuopion kaupungin terveydenhuollon avohoidon palvelut, äitiys- ja lastenneuvolapalvelut. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä tilaajan kanssa.

Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi yhteensä 14 ensisynnyttäjä-äitiä, jotka olivat asiakkaana Kuopion kaupungin neuvolapalveluissa. Äidit vastasivat kyselyyn lasten ollessa 5 – 6 kuukauden ikäisiä.

Suurin osa tutkimukseen osallistuneista äideistä vastasi täysimettäneensä lastaan suositusten mukaisen ajan. Äidit olivat saaneet monipuolisesti tietoa imetykseen liittyvistä asioista, etenkin imetyksen terveyshyödyistä. Tämän on todettu myös aikaisempien tutkimusten mukaan olevan avainasemassa etenkin ensisynnyttäjien imetyspäätökseen liittyen. Äitien kokemukset imetysohjauksesta vaihtelivat jonkin verran. Pääosin imetysohjauksen koettiin olleen positiivista ja kannustavaa ja imetysohjauksesta kokonaisuutena jäi äideille hyvä kokemus. Osa vastaajista olisi kuitenkin kaivannut enemmän konkreettista ohjausta imetyksen aikana kohtaamiinsa haasteisiin. Myös kokemus imetysohjauksen riittävyydestä vaihteli hieman äitien kesken. Puolet äideistä koki saaneensa riittävästi imetysohjausta, mutta kolmasosa vastaajista olisi kaivannut sitä enemmän.

Tutkimuksessa saatiin arvokasta ensisynnyttäjä-äitien kokemuksiin perustuvaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä ja vahvistettaessa Kuopion kaupungin äitiys- ja lastenneuvoloiden imetysohjausta. Tutkimuksen tuloksia voisi hyödyntää myös esimerkiksi imetysohjaajakoulutuksen kehittämisessä. Lisäksi tuloksista voisi olla hyötyä imettävien äitien kanssa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille sekä alan opiskelijoille. Vastaavanlaisen tutkimuksen voisi toteuttaa myöhemmin neuvoloiden imetysohjauksen laadun kehityksen seuraamiseksi.