Harrastekanaloiden terveystilanne
Korhonen, Emma (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121528234
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121528234
Tiivistelmä
Harrastekanalaksi voidaan määritellä kanala, jossa kanoja pidetään munien tai lihan vuoksi. Saadut tuotteet käytetään pääsääntöisesti omassa kotitaloudessa. Harrastekanalat ovat kasvattaneet suosiotaan ja niiden lukumäärä on noussut jatkuvasti. Terveystilanteen kartoittaminen on haastavaa, sillä raportoitua tietoa on niukasti, koska harrastekanojen terveydentilaa ei juurikaan tutkita. Harrastekanaloissa tiedetään esiintyvän sellaisia tarttuvia tauteja, joita ei ole tuotantokanaloissa. Tautisuojaus harrastekanaloissa on usein puutteellista, mikä mahdollistaa tarttuvien tautien leviämisen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa harrastekanaloiden terveystilannetta ja lisätä kanaharrastajien tietoutta tarttuvista taudeista ja tautisuojauksen merkityksestä. Terveystilannetta kartoitettiin kyselytutkimuksella ja asiantuntijan haastattelulla. Lisäksi kanaharrastajien osaamista pyrittiin kehittämään oppimateriaalin avulla, joka tuotettiin osana opinnäytetyötä. Toimeksiantajana oli Suomen Siipikarjaliitto ja yhteyshenkilönä sen toiminnanjohtaja Hanna Hamina. Siipikarjaliitto on puolueeton siipikarja-alan keskusjärjestö, joka toimii alan organisaatioiden, tuottajien ja viranomaisten välisenä yhdyssiteenä.
Kyselytutkimus toteutettiin Webropol-kyselytyökalulla kesä-heinäkuussa 2020. Linkki kyselyyn jaettiin kahdessa Facebook-ryhmässä. Kyselyyn saatiin yhteensä 114 vastausta, joista laadittiin aineistoa kuvaileva analyysi. Oppimateriaali toteutettiin tietovisana, joka tehtiin ilmaisella Fyrebox-ohjelmalla. Tietovisassa esitettiin kyllä-ei-väittämiä kanojen hyvinvointiin liittyvistä aiheista. Se julkaistiin syyskuussa 2020. Asiantuntijaa haastateltiin Skypen välityksellä syyskuussa 2020. Haastateltava oli tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri ja Ruokaviraston tuotanto- ja seuraeläinpatologian päällikkö Pia Vennerström. Lisäksi tehtiin infograafit siipikarjan tarttuvista taudeista, tautisuojauksen toteuttamisesta ja terveydenseurantapaketista. Ne julkaistiin Facebook-ryhmässä joulukuussa 2020. Infograafit valmistettiin Adobe Illustratorilla ja InDesignilla.
Tutkimustulosten mukaan useassa harrastekanalassa oli esiintynyt terveysongelmia viimeisen vuoden aikana. Yleisimpiä oireita olivat ripuli ja aivastelu. Varmistettuja tautitapauksia ei kuitenkaan ollut montaa. Yhteistyötä eläinlääkäreiden kanssa tehtiin harvoin, eikä kanojen terveydentilan tutkiminen ollut yleistä. Sen vuoksi on mahdollista, että tautitapauksia on jäänyt toteamatta. Tautisuojauksen toimenpiteet olivat pääosin puutteellisia, mikä mahdollistaa tarttuvien tautien leviämisen kanalaan tai sieltä eteenpäin. Kanojen terveydenhoito perustuu tautien ennaltaehkäisemiseen, joten tautisuojauksesta huolehtiminen on tärkeää. Kanaharrastajien tulisi tiedostaa tautisuojauksen merkitys aiempaa selvemmin. Jatkotoimenpiteenä voitaisiin toteuttaa kanaharrastajille suunnattua koulutusta siipikarjan tarttuvista taudeista ja tautisuojauksen toimenpiteistä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa harrastekanaloiden terveystilannetta ja lisätä kanaharrastajien tietoutta tarttuvista taudeista ja tautisuojauksen merkityksestä. Terveystilannetta kartoitettiin kyselytutkimuksella ja asiantuntijan haastattelulla. Lisäksi kanaharrastajien osaamista pyrittiin kehittämään oppimateriaalin avulla, joka tuotettiin osana opinnäytetyötä. Toimeksiantajana oli Suomen Siipikarjaliitto ja yhteyshenkilönä sen toiminnanjohtaja Hanna Hamina. Siipikarjaliitto on puolueeton siipikarja-alan keskusjärjestö, joka toimii alan organisaatioiden, tuottajien ja viranomaisten välisenä yhdyssiteenä.
Kyselytutkimus toteutettiin Webropol-kyselytyökalulla kesä-heinäkuussa 2020. Linkki kyselyyn jaettiin kahdessa Facebook-ryhmässä. Kyselyyn saatiin yhteensä 114 vastausta, joista laadittiin aineistoa kuvaileva analyysi. Oppimateriaali toteutettiin tietovisana, joka tehtiin ilmaisella Fyrebox-ohjelmalla. Tietovisassa esitettiin kyllä-ei-väittämiä kanojen hyvinvointiin liittyvistä aiheista. Se julkaistiin syyskuussa 2020. Asiantuntijaa haastateltiin Skypen välityksellä syyskuussa 2020. Haastateltava oli tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri ja Ruokaviraston tuotanto- ja seuraeläinpatologian päällikkö Pia Vennerström. Lisäksi tehtiin infograafit siipikarjan tarttuvista taudeista, tautisuojauksen toteuttamisesta ja terveydenseurantapaketista. Ne julkaistiin Facebook-ryhmässä joulukuussa 2020. Infograafit valmistettiin Adobe Illustratorilla ja InDesignilla.
Tutkimustulosten mukaan useassa harrastekanalassa oli esiintynyt terveysongelmia viimeisen vuoden aikana. Yleisimpiä oireita olivat ripuli ja aivastelu. Varmistettuja tautitapauksia ei kuitenkaan ollut montaa. Yhteistyötä eläinlääkäreiden kanssa tehtiin harvoin, eikä kanojen terveydentilan tutkiminen ollut yleistä. Sen vuoksi on mahdollista, että tautitapauksia on jäänyt toteamatta. Tautisuojauksen toimenpiteet olivat pääosin puutteellisia, mikä mahdollistaa tarttuvien tautien leviämisen kanalaan tai sieltä eteenpäin. Kanojen terveydenhoito perustuu tautien ennaltaehkäisemiseen, joten tautisuojauksesta huolehtiminen on tärkeää. Kanaharrastajien tulisi tiedostaa tautisuojauksen merkitys aiempaa selvemmin. Jatkotoimenpiteenä voitaisiin toteuttaa kanaharrastajille suunnattua koulutusta siipikarjan tarttuvista taudeista ja tautisuojauksen toimenpiteistä.