Vapaa-ajanasumisesta liiketoimintaa: Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kärkimatkailukunnat

Abstract

Vapaa-ajanasuminen, mökkeily, on olennainen osa suomalaista kulttuuria ja kulttuuriperinnettä. Tästä on osoituksena muun muassa se, että vuonna 2019 maassamme oli Tilastokeskuksen kesämökkitilaston mukaan noin 512 000 vapaa-ajanasuntoa ja vapaa-ajanasunnon omistaviin asuntokuntiin kuului lähes 817 000 henkilöä. On arvioitu, että jopa kolmella miljoonalla suomalaisella on mahdollisuus mökkeillä, sillä usein vapaa-ajanasuntoja käyttävät omistajien ohella myös heidän perheenjäsenensä sekä sukulaiset ja tuttavat/ystävät. Lisäksi vapaa-ajanasuntoja vuokrataan, mikä osaltaan kasvattaa vapaa-ajanasukkaiden kokonaismäärää.

Vapaa-ajanasukkaat ovat rekisteröidyn ”virallisen” vakituisen väestömäärän ulkopuolella, ja tämä tilastollisesti ”näkymätön väestö” voi olla huomattava absoluuttisesti ja suhteellisesti. Tutkimustulosten mukaan viimeisten vuosikymmenien aikana tilapäisten, kausittaisten asukkaiden eli vapaa-ajanasukkaiden määrä on kasvanut suuressa osassa maaseutua johtuen vapaa-ajanasuntojen määrän lisääntymisestä. Erityisesti heidän määränsä on kasvanut rannikkoalueilla ja saaristossa, Järvi-Suomessa sekä pohjoisen matkailukeskuksissa ja niiden sijaintikunnissa.

Vapaa-ajanasumisen suosion lisääntyminen ja vapaa-ajanasukkaiden määrän kasvu on saanut useat maaseutukunnat näkemään ilmiön aluekehityksen välineenä ja elinvoiman lisääjänä paikallistasolla niin taloudellisesta kuin sosiaalisesta näkökulmasta. Aluekehityksen ja elinvoiman katsannosta oleellista on nimenomaan matkailullinen vapaa-ajanasuminen, jolla tarkoitetaan tässä yhteydessä ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajanasuntojen pääasiallisten käyttäjien eli omistajien ja heidän asuntokuntansa vapaa-ajanasumista. Ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajanasuminen koskettaa matkailu-ilmiötä, sillä se tuo paikkakunnan aluetalouden kiertokulkuun ulkopuolista, ”uutta” rahaa ja on siten rinnastettavissa matkailuelinkeinoon.

Tässä tutkimusraportissa tarkastellaan matkailullista vapaa-ajanasumista Kainuun (Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo, Suomussalmi) ja Pohjois-Pohjanmaan (Kalajoki, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Vaala) kärkimatkailukunnissa. Raportti on Vapaa-ajanasumisesta liiketoimintaa -hankkeen (VALTO-hanke) loppuraportti. Hankkeen hallinnoinnista ja toteutuksesta vastasi Kajaanin ammattikorkeakoulu yhdessä hankkeeseen osallistuneiden kärkimatkailukuntien kanssa. Hanketta osarahoittivat Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta (EAKR) 2014−2020. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 177 400 euroa tukirahoituksen ollessa 124 467 euroa. Loppurahoitus tuli Kajaanin ammattikorkeakoululta ja hankkeeseen osallistuvilta kunnilta. Hanke oli kestoltaan kaksivuotinen ja se toteutettiin vuosina 2019−2020.

Tutkimusraportissa on kaikkiaan viisi lukua, joista kukin luku on oma, itsenäinen kappale. Niillä on kuitenkin selkeä yhteys toisiinsa ja rooli raportin kokonaisuudessa. Luvussa 1 tuodaan ilmi VALTO-hankkeen (Vapaa-ajanasumisesta liiketoimintaa) taustaa ja tarvetta, toteutusta ja tuotoksia. Luvussa 2 esitellään tutkimusalueiden, kuntien, matkailulliset ja vapaa-ajanasuntojen ominaispiirteet. Niiden kautta tutkimusalueet jäsentyvät toisensa suhteen. Luku perustuu osaksi VALTO-hankkeen tiedontuottamisosaan, mutta tarkastelussa on myös uusia tilastoaineistoja. Luvussa 3 luodaan pohjaa vapaa-ajanasumisen kehittämiseen teoreettisesti kirjallisuuden kautta, ja teoreettisia näkökulmia havainnollistetaan tutkimusalueiden empiirisillä tuloksilla. Esille nostetaan asioita, jotka on syytä tiedostaa ja tunnistaa matkailullisen vapaa-ajanasumien kehittämistoimenpiteissä. Luku perustuu pitkälti VALTO-hankkeen tiedontuottamisosaan, mutta empiriassa tuodaan julki myös uusia tutkimustuloksia. Luvussa 4 käydään läpi tutkimusalueiden, kuntien, vapaa-ajanasumisen nykytilaa ja esitetään käytännön toimenpide-esityksiä ja suosituksia matkailullisen vapaa-ajanasumisen kehittämiseksi. Luku perustuu osaksi VALTO-hankkeen tiedontuottamisosaan mutta ennen muuta kehittämisosaan (työpajat) ja jatkotoimenpiteiden työstämisosaan (konsultointipäivät). Luvussa 5 suunnataan katsetta jo tulevaisuuteen, kun pohditaan kirjallisuuteen viitaten vapaa-ajanasumisen tulevaisuutta ja tulevaisuudennäkymiä Suomessa kehittämisen näkökulmasta.

Avainsanat: vapaa-ajanasuminen, matkailu, elinvoima, paikallistaso, Pohjois-Suomi