Pienillä teoilla kohti parempaa työhyvinvointia: Case: Pohjois-Savossa kaupan alalla toimiva organisaatio
Sillanpää, Emilia (2020)
Sillanpää, Emilia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121528427
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121528427
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää organisaation henkisen ja psyykkisen työhyvinvoinnin tila, ja suunnitella tuloksiin pohjautuen kehittämisideoita organisaation käyttöön. Kehitysideat perustuivat tutkimuksen tuloksiin, mutta ne laadittiin niin, että ne olisivat helppoja toteuttaa kyseisessä organisaatiossa. Tutkimus rajattiin henkiseen ja psyykkiseen työhyvinvointiin sen takia, koska toimeksiantaja koki työyhteisössä
olevan suurin haaste juuri mielen hyvinvointiin liittyvässä työhyvinvoinnissa. Tämä selvisi myös yrityksen omista seurantatyökaluista, jonka mukaan suurin osa sairauspoissaoloista johtui mielenterveyteen liittyvistä haasteista. Toimeksiantajan toiveena oli, että opinnäytetyö antaa ajantasaista tietoa henkilöstön henkisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista, ja keinoja, jolla sairauspoissaoloja voitaisiin vähentää. Toimeksiantajana
oleva organisaatio toimii Pohjois-Savossa kaupan alalla.
Tutkimus rajattiin henkilökunnan henkiseen ja psyykkiseen työhyvinvointiin, josta rajaukseen otettiin mukaan työn imu, resilienssi, ahdistuneisuus, sekä työtyytyväisyys ja suosittelu. Tutkimus toteutettiin Emooter nimisellä sovelluksella, joka toimii niin älypuhelimessa kuin tietokoneella. Emooter mittaa, mutta myös kehittää tiimin henkistä työhyvinvointia. Tutkimus oli neljän viikon mittainen, ja se toteutettiin loka-marraskuussa
vuonna 2020. Käytettyä aineistonkeruumenetelmää ei ole ennen käytetty opinnäytetöissä, joten sen käyttö toi tutkimukseen ainutlaatuisuutta. Sovelluksen käyttö aineistonkeruumenetelmänä oli myös luotettava, sillä se perustui kansainvälisiin, tieteellisiin mittareihin työn imun, ahdistuksen ja resilienssin osalta. Tärkein tutkimuksen kannalta oli alkukartoitus, joka toteutettiinkin valvotusti ja yhteisesti tutkimukseen osallistujien kesken. Tutkimukseen osallistui organisaatiosta 14 työntekijää, mikä oli noin puolet organisaation henkilökunnasta.
Tutkimuksella saatiin ajantasaista tietoa henkisen ja psyykkisen työhyvinvoinnin osa-alueista. Kaikki muut osa-alueet olivat organisaatiossa neutraalilla tasolla, mutta resilienssistä voitiin huomata esiintyvän heikkoutta työyhteisössä. Kehitysideat laadittiin tuloksien perusteella kehittämään jo olemassa olevaa työhyvinvointia paremmaksi ja ylläpitäväksi mm. työn tuunaamisella, tupakoinnin lopettamisella ja resilienssin vahvistamisella.
olevan suurin haaste juuri mielen hyvinvointiin liittyvässä työhyvinvoinnissa. Tämä selvisi myös yrityksen omista seurantatyökaluista, jonka mukaan suurin osa sairauspoissaoloista johtui mielenterveyteen liittyvistä haasteista. Toimeksiantajan toiveena oli, että opinnäytetyö antaa ajantasaista tietoa henkilöstön henkisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista, ja keinoja, jolla sairauspoissaoloja voitaisiin vähentää. Toimeksiantajana
oleva organisaatio toimii Pohjois-Savossa kaupan alalla.
Tutkimus rajattiin henkilökunnan henkiseen ja psyykkiseen työhyvinvointiin, josta rajaukseen otettiin mukaan työn imu, resilienssi, ahdistuneisuus, sekä työtyytyväisyys ja suosittelu. Tutkimus toteutettiin Emooter nimisellä sovelluksella, joka toimii niin älypuhelimessa kuin tietokoneella. Emooter mittaa, mutta myös kehittää tiimin henkistä työhyvinvointia. Tutkimus oli neljän viikon mittainen, ja se toteutettiin loka-marraskuussa
vuonna 2020. Käytettyä aineistonkeruumenetelmää ei ole ennen käytetty opinnäytetöissä, joten sen käyttö toi tutkimukseen ainutlaatuisuutta. Sovelluksen käyttö aineistonkeruumenetelmänä oli myös luotettava, sillä se perustui kansainvälisiin, tieteellisiin mittareihin työn imun, ahdistuksen ja resilienssin osalta. Tärkein tutkimuksen kannalta oli alkukartoitus, joka toteutettiinkin valvotusti ja yhteisesti tutkimukseen osallistujien kesken. Tutkimukseen osallistui organisaatiosta 14 työntekijää, mikä oli noin puolet organisaation henkilökunnasta.
Tutkimuksella saatiin ajantasaista tietoa henkisen ja psyykkisen työhyvinvoinnin osa-alueista. Kaikki muut osa-alueet olivat organisaatiossa neutraalilla tasolla, mutta resilienssistä voitiin huomata esiintyvän heikkoutta työyhteisössä. Kehitysideat laadittiin tuloksien perusteella kehittämään jo olemassa olevaa työhyvinvointia paremmaksi ja ylläpitäväksi mm. työn tuunaamisella, tupakoinnin lopettamisella ja resilienssin vahvistamisella.