Sairaalaklovnien hyödyntäminen muutosjohtamisessa: Hoitajien ja klovnien kokemuksia sairaalaklovnien käynneistä lastenpsykiatrisilla osastoilla
Savela, Kimmo (2020)
Savela, Kimmo
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121528424
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121528424
Tiivistelmä
Sairaalaklovnitoiminta lastenpsykiatriassa on suhteellisen uusia asia. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää sairaalaklovnien käyntien soveltuvuutta ja hyödynnettävyyttä hoitotilanteissa lastenpsykiatrisilla osastoilla. Tutkimuksessa kokeiltiin klovnien mukaan tuloa hoitoprosessiin ja tämän työn avulla haettiin yhteistyötä edistäviä ehdotuksia muutosjohtamisen tueksi. Tässä tutkimuksessa muutosjohtamisen välineenä on klovneria. Tilaajatahona oli Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian klinikka.
Tutkimusmenetelmä oli laadullinen. Tutkimus toteutettiin havainnoimalla hoitohenkilökunnan ja sairaalaklovnien tapaamisia sekä molemmille ryhmille kohdennetulla Webropol kyselytutkimuksella. Kyselyllä selvitettiin molempien ryhmien näkemyksiä klovnien vierailuista osastoilla.
Tutkimustuloksista nousi esille tarve tiivistää yhteistyötä hoitohenkilökunnan ja sairaalaklovnien välillä. Hoitajien kokemuksina oli havaittu lasten mielialan kohenemista. Henkilökunnan mukaan he itse ja lapset oli kokenut saavansa klovneilta iloa ja piristystä sairaala-arkeen. Lisäksi osastolla oli havaittu ilmapiirin muuttuneen sairaalaklovnien käyntien myötä positiivisemmaksi. Sairaalaklovnit toivoivat henkilökunnalta heittäytymistä tilanteisiin ja ennakkoluulotonta asennetta. Esille nousi myös tilan antaminen lapsille kohtaamisissa. Tätä tutkimusta voivat hyödyntää Kuopion yliopistollisen sairaalan hoitohenkilökunta, sairaalaklovnit ja muut asiasta kiinnostuneet. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat sitä päätelmää, että kulttuuria ja taidetta kannattaa hyödyntää sosiaali- ja terveysalan muutosjohtamisessa.
Tutkimusmenetelmä oli laadullinen. Tutkimus toteutettiin havainnoimalla hoitohenkilökunnan ja sairaalaklovnien tapaamisia sekä molemmille ryhmille kohdennetulla Webropol kyselytutkimuksella. Kyselyllä selvitettiin molempien ryhmien näkemyksiä klovnien vierailuista osastoilla.
Tutkimustuloksista nousi esille tarve tiivistää yhteistyötä hoitohenkilökunnan ja sairaalaklovnien välillä. Hoitajien kokemuksina oli havaittu lasten mielialan kohenemista. Henkilökunnan mukaan he itse ja lapset oli kokenut saavansa klovneilta iloa ja piristystä sairaala-arkeen. Lisäksi osastolla oli havaittu ilmapiirin muuttuneen sairaalaklovnien käyntien myötä positiivisemmaksi. Sairaalaklovnit toivoivat henkilökunnalta heittäytymistä tilanteisiin ja ennakkoluulotonta asennetta. Esille nousi myös tilan antaminen lapsille kohtaamisissa. Tätä tutkimusta voivat hyödyntää Kuopion yliopistollisen sairaalan hoitohenkilökunta, sairaalaklovnit ja muut asiasta kiinnostuneet. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat sitä päätelmää, että kulttuuria ja taidetta kannattaa hyödyntää sosiaali- ja terveysalan muutosjohtamisessa.