Seosrehuruokinnan automatisointi lypsykarjatilalle
Kaarakainen, Henry Aleksi (2020)
Lataukset:
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121628794
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121628794
Tiivistelmä
Nykyaikainen maitotila on monelta osin automatisoitu, ja toistuvia raskaita töitä tarvitsee itse tehdä yhä vähemmän. Lähes kaikki fyysisimmät työt on koneellistettu, ja työaika kuluukin eläimien tarkkailussa sekä kunnossapitotöissä. Automatisoinnin taustalla on yleensä tehostamisen tarve eläinmäärän kasvaessa. Nykyisessä tiukassa taloustilanteessa tehostaminen on ajankohtaista, kun ylimääräisia kuluja ryhdytään karsimaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja tehdä seosrehuruokinnan automatisointi lypsykarjatilalle. Työ oli kehittämistyö Hakoniemen maitotilalle, jolla oli tarve seosrehuruokinnan automatisoinnille työajan vähentämiseksi. Tilalla seosrehuruokinta toteutettiin kiinteällä seosrehuvaunulla, joka lastattiin traktorilla. Useamman kerran päivässä toistettava työ olisi mahdollista suorittaa automaattisesti ja samalla saada varmasti tasalaatuista seosrehua, kun kaikki vaiheet olisivat samanlaisia. Tilalla täyttöpöydät olivat käyttämättöminä, ja niihin piti tehdä muutostöitä ennen käyttöönottoa.
Keväällä 2020 tehtiin suunnitelma täyttöpöytien muutostöistä ja pohjapiirustuksista, joiden perusteella täyttöpöydät sai asennettua paikoilleen. Suunnitelma esiteltiin työsuunnitelmaseminaarissa huhtikuussa, minkä jälkeen suunnitelmat toteutettiin. Työvaiheisiin kuuluivat toisen täyttöpöydän muuttaminen paalirehulle sopivaksi ja molempien pöytien tukijalkojen jatkaminen sekä silputulle rehulle tulleen poikkimaton kunnostus ja sen kiinnikkeiden uudelleen teko. Työ aloitettiin huhtikuun lopussa ja saatiin valmiiksi toukokuun alkupuolella. Kaikkiaan työhön kului 104 tuntia ja 15 työpäivää.
Täyttöpöytien ansiosta työaikaa saatiin vähennettyä. Työajan realistisuudesta sai selkeän kuvan, kun työajoista pidettiin kirjaa aina kuukauden jaksoissa ennen ja jälkeen projektin. Tavoitteeseen päästiin, kun työajan säästö vuosittain oli 6028 € ja työtunteja säästetään 627 h, työn budjetti hieman ylittyi, mutta takaisinmaksuaika ei venynyt säästetyn työajan perusteella kahta vuotta pidemmäksi. Kun tuottoja verrattiin kustannuksiin, eli kunnossapitoon, vakuutuksiin ja lisääntyneeseen sähkön kulutukseen, tuottoja kertyi vuosittain 13 356 €. Projektin lopputuloksena Hakoniemen tila sai toimintaan osittain automatisoidun seosrehuruokinta järjestelmän. Lisäksi työssä laskettiin kannattavuus täysin automaattisesta järjestelmästä, jonka perusteella päästäisiin 8252 € työajansäästöön vuosittain, kun seosrehua tarvitsisi tehdä vain vuoropäivinä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja tehdä seosrehuruokinnan automatisointi lypsykarjatilalle. Työ oli kehittämistyö Hakoniemen maitotilalle, jolla oli tarve seosrehuruokinnan automatisoinnille työajan vähentämiseksi. Tilalla seosrehuruokinta toteutettiin kiinteällä seosrehuvaunulla, joka lastattiin traktorilla. Useamman kerran päivässä toistettava työ olisi mahdollista suorittaa automaattisesti ja samalla saada varmasti tasalaatuista seosrehua, kun kaikki vaiheet olisivat samanlaisia. Tilalla täyttöpöydät olivat käyttämättöminä, ja niihin piti tehdä muutostöitä ennen käyttöönottoa.
Keväällä 2020 tehtiin suunnitelma täyttöpöytien muutostöistä ja pohjapiirustuksista, joiden perusteella täyttöpöydät sai asennettua paikoilleen. Suunnitelma esiteltiin työsuunnitelmaseminaarissa huhtikuussa, minkä jälkeen suunnitelmat toteutettiin. Työvaiheisiin kuuluivat toisen täyttöpöydän muuttaminen paalirehulle sopivaksi ja molempien pöytien tukijalkojen jatkaminen sekä silputulle rehulle tulleen poikkimaton kunnostus ja sen kiinnikkeiden uudelleen teko. Työ aloitettiin huhtikuun lopussa ja saatiin valmiiksi toukokuun alkupuolella. Kaikkiaan työhön kului 104 tuntia ja 15 työpäivää.
Täyttöpöytien ansiosta työaikaa saatiin vähennettyä. Työajan realistisuudesta sai selkeän kuvan, kun työajoista pidettiin kirjaa aina kuukauden jaksoissa ennen ja jälkeen projektin. Tavoitteeseen päästiin, kun työajan säästö vuosittain oli 6028 € ja työtunteja säästetään 627 h, työn budjetti hieman ylittyi, mutta takaisinmaksuaika ei venynyt säästetyn työajan perusteella kahta vuotta pidemmäksi. Kun tuottoja verrattiin kustannuksiin, eli kunnossapitoon, vakuutuksiin ja lisääntyneeseen sähkön kulutukseen, tuottoja kertyi vuosittain 13 356 €. Projektin lopputuloksena Hakoniemen tila sai toimintaan osittain automatisoidun seosrehuruokinta järjestelmän. Lisäksi työssä laskettiin kannattavuus täysin automaattisesta järjestelmästä, jonka perusteella päästäisiin 8252 € työajansäästöön vuosittain, kun seosrehua tarvitsisi tehdä vain vuoropäivinä.