Oppilaitoksen hitsaustilojen ja toimintojen kehittäminen ilman merkittäviä investointeja
Räsänen, Miika (2020)
Räsänen, Miika
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121628797
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121628797
Tiivistelmä
Ammatillinen koulutus on muuttunut suuresti vuosien 2016–2020 aikana. Lainsäädäntö on uusiutunut, ja samalla opettajien työehtosopimus on vaihtunut. Muutokset eivät ole pelkästään olleet valtakunnallisia, vaan Savon ammattiopistossa on tehty paljon konkreettisia tila- ja yksikkövaihdoksia. Vuonna 2016 kone- ja tuotantotekniikan koulutus keskitettiin Toivalasta Kuopioon, ja vuonna 2022 on tiedossa uusi muutto Savilahteen rakennettavaan kampukseen.
Näihin kaikkiin muutoksiin reagoiminen ei ole ollut helppoa, ja se on aiheuttanut kuormitusta. Opinnäytetyön tavoitteena olikin hakea lisää tietoa nykytilan ymmärtämiseksi sekä tehdä arkea helpottavia parannuksia oppimisympäristön fyysisiin puitteisiin ja toimintoihin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin konstruktiivista tutkimusta, missä vanhaa ja uutta tietoa hyödyntämällä saatiin luotua uusia näkökantoja parempien tulosten saavuttamiseksi.
Työn tietoperustassa tutustuttiin käsitteisiin oppimisympäristö ja toimintakulttuuri, joiden avulla muodostettiin kokonaiskuva opetukseen liittyvistä seikoista ja muutosten vaikutuksista. Teoriassa keskityttiin myös työhyvinvointiin, laatuun ja hankintaosaamiseen, missä painotettiin turvallisuuden, yhteistyön ja palveluvarmuuden tärkeyttä tuloksen tekemisessä. Lopuksi käsitelty Lean-filosofia kokosi yhteen aikaisemmat aiheet, lisäsi tietoperustaan yhtymäkohtia ja antoi työkaluja paremman toimintakulttuurin luomiseksi.
Työn tuloksena saavutettiin useita hitsaustoimintaan, varastointiin, tilojen järjestämiseen ja kirjanpitoon liittyviä parannuksia. Apuna käytettiin 5S-menetelmää ja tehtävät suoritettiin ilman suuria investointeja. Tulosten avulla helpotettiin työntekoa, parannettiin työturvallisuutta, nostettiin asiakirjojen laatua sekä alustettiin tulevaa muuttoa uusiin tiloihin. Parannusten vaikutuksille ei asetettu selkeitä mittareita, mutta niistä on saatu kiitosta.
Saavutetut tulokset toimivat pieninä askelina kohti entistä laadukkaampaa opetusta, mutta suurimmat haasteet todettiin olevan toiminnan standardoinnissa ja ylläpidossa. Kehitysesityksissä asioita käsiteltiinkin monella eri tasolla, ja johtopäätös on, että sosiaalisiin seikkoihin ja työelämän laatuun on suunnattava voimavaroja jatkossa enemmän. Muutostilanteessa tämä tarkoittaa johtamista, yhteistyötä ja parempaa asiakkaiden huomioon ottamista, jotta tehdyt toimenpiteet päätyvät lopulta parannuksiin.
Näihin kaikkiin muutoksiin reagoiminen ei ole ollut helppoa, ja se on aiheuttanut kuormitusta. Opinnäytetyön tavoitteena olikin hakea lisää tietoa nykytilan ymmärtämiseksi sekä tehdä arkea helpottavia parannuksia oppimisympäristön fyysisiin puitteisiin ja toimintoihin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin konstruktiivista tutkimusta, missä vanhaa ja uutta tietoa hyödyntämällä saatiin luotua uusia näkökantoja parempien tulosten saavuttamiseksi.
Työn tietoperustassa tutustuttiin käsitteisiin oppimisympäristö ja toimintakulttuuri, joiden avulla muodostettiin kokonaiskuva opetukseen liittyvistä seikoista ja muutosten vaikutuksista. Teoriassa keskityttiin myös työhyvinvointiin, laatuun ja hankintaosaamiseen, missä painotettiin turvallisuuden, yhteistyön ja palveluvarmuuden tärkeyttä tuloksen tekemisessä. Lopuksi käsitelty Lean-filosofia kokosi yhteen aikaisemmat aiheet, lisäsi tietoperustaan yhtymäkohtia ja antoi työkaluja paremman toimintakulttuurin luomiseksi.
Työn tuloksena saavutettiin useita hitsaustoimintaan, varastointiin, tilojen järjestämiseen ja kirjanpitoon liittyviä parannuksia. Apuna käytettiin 5S-menetelmää ja tehtävät suoritettiin ilman suuria investointeja. Tulosten avulla helpotettiin työntekoa, parannettiin työturvallisuutta, nostettiin asiakirjojen laatua sekä alustettiin tulevaa muuttoa uusiin tiloihin. Parannusten vaikutuksille ei asetettu selkeitä mittareita, mutta niistä on saatu kiitosta.
Saavutetut tulokset toimivat pieninä askelina kohti entistä laadukkaampaa opetusta, mutta suurimmat haasteet todettiin olevan toiminnan standardoinnissa ja ylläpidossa. Kehitysesityksissä asioita käsiteltiinkin monella eri tasolla, ja johtopäätös on, että sosiaalisiin seikkoihin ja työelämän laatuun on suunnattava voimavaroja jatkossa enemmän. Muutostilanteessa tämä tarkoittaa johtamista, yhteistyötä ja parempaa asiakkaiden huomioon ottamista, jotta tehdyt toimenpiteet päätyvät lopulta parannuksiin.