Alaselän liikkuvuuden yhteys mäkihypyn vauhtimäen laskuasentoon
Memonen, Jyri (2011)
Memonen, Jyri
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112816015
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112816015
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa mäkihyppääjien alaselän liikkuvuu-desta ja alaselän asennosta vauhtimäen laskuasennossa. Tutkimuksen tar-koituksena oli selvittää, millainen yhteys alaselän liikkuvuuden sekä lasku-asennossa olevan alaselän asennon välillä vallitsee, ja voiko laskuasentoa yhteydestä riippuen muokata fysioterapeuttisin menetelmin.
Tutkimuksessa mitattiin mäkihyppääjien lannerangan liikkuvuutta sekä ilop-soas- ja hamstringlihasten venyvyyttä. Selkeyden vuoksi edellä mainitut ke-hon rakenteet sisällytettiin opinnäytetyössä käsitteeseen alaselkä. Mäkihypyn vauhtimäen laskuasentoa mitattiin simuloidussa tilanteessa S1- ja Th12-nikamien kohdalta. Työssä käytetty tutkimusaineisto kerättiin Back Pain Monitor -mittarilla ja tutkimusnäytteen kooksi muodostui kymmenen mäkihyppääjää (n=10). Alaselän liikkuvuuden ja vauhtimäen laskuasennon välisiä yhteyksiä tarkasteltiin SPSS-ohjelmalla käyttäen Pearsonin korrelaatiokerrointa.
Tutkimuksessa havaittiin alaselän liikkuvuuden ja vauhtimäen laskuasennon välillä tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Lannerangan kokonaisliikkuvuus korreloi mäkihypyn vauhtimäen laskuasennossa olevaan lannerangan flexion määrään (r=, 701*, p=, 024) sekä laskuasennon Th12-nikaman asentoon (r=-, 756*, p=, 011). Laskuasennon Th12-nikaman asento korreloi myös maksimaalisessa extensiossa mitattuun Th12-nikaman asentoon (r=, 646*, p=, 024).
Tulosten mukaan alaselän liikkuvuus näyttäisi olevan yhteydessä mäkihypyn vauhtimäen laskuasentoon, joten laskuasento on todennäköisesti muokattavissa fysioterapeuttisin menetelmin. Havainto on huomattava, koska fysioterapeutit voivat tulosten perusteella päätellä, kuinka alaselän liikkuvuus- tai stabilointiharjoitteet vaikuttavat laskuasentoon. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös silloin, kun mäkihyppääjän laskuasento vaatii korjaustoimenpiteitä. Tuloksia luettaessa on kuitenkin huomioitava, että näytekoon ja tutkimuksessa käytetyn otantamenetelmän vuoksi tutkimustuloksia ei voi yleistää, ja aiheesta tarvitaan vielä jatkotutkimusta.
Tutkimuksessa mitattiin mäkihyppääjien lannerangan liikkuvuutta sekä ilop-soas- ja hamstringlihasten venyvyyttä. Selkeyden vuoksi edellä mainitut ke-hon rakenteet sisällytettiin opinnäytetyössä käsitteeseen alaselkä. Mäkihypyn vauhtimäen laskuasentoa mitattiin simuloidussa tilanteessa S1- ja Th12-nikamien kohdalta. Työssä käytetty tutkimusaineisto kerättiin Back Pain Monitor -mittarilla ja tutkimusnäytteen kooksi muodostui kymmenen mäkihyppääjää (n=10). Alaselän liikkuvuuden ja vauhtimäen laskuasennon välisiä yhteyksiä tarkasteltiin SPSS-ohjelmalla käyttäen Pearsonin korrelaatiokerrointa.
Tutkimuksessa havaittiin alaselän liikkuvuuden ja vauhtimäen laskuasennon välillä tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Lannerangan kokonaisliikkuvuus korreloi mäkihypyn vauhtimäen laskuasennossa olevaan lannerangan flexion määrään (r=, 701*, p=, 024) sekä laskuasennon Th12-nikaman asentoon (r=-, 756*, p=, 011). Laskuasennon Th12-nikaman asento korreloi myös maksimaalisessa extensiossa mitattuun Th12-nikaman asentoon (r=, 646*, p=, 024).
Tulosten mukaan alaselän liikkuvuus näyttäisi olevan yhteydessä mäkihypyn vauhtimäen laskuasentoon, joten laskuasento on todennäköisesti muokattavissa fysioterapeuttisin menetelmin. Havainto on huomattava, koska fysioterapeutit voivat tulosten perusteella päätellä, kuinka alaselän liikkuvuus- tai stabilointiharjoitteet vaikuttavat laskuasentoon. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös silloin, kun mäkihyppääjän laskuasento vaatii korjaustoimenpiteitä. Tuloksia luettaessa on kuitenkin huomioitava, että näytekoon ja tutkimuksessa käytetyn otantamenetelmän vuoksi tutkimustuloksia ei voi yleistää, ja aiheesta tarvitaan vielä jatkotutkimusta.