XRF-analysaattorin käyttö pilaantuneen maan tutkimuksissa
Ukkola, Teemu (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121728839
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121728839
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:lle. Toimeksiantajalla oli tarve päivittää kenttämittalaitteiden ohjeistuksia ja uusi Olympuksen Vanta C-Series XRF-analysaattori valikoitui opinnäytetyön kohteeksi. Olemassa olevaa turvallisuusohjetta piti päivittää lisäämällä siihen käyttöturvaohje sekä pikaohje. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää XRF-analysaattorin mittausvirheitä pilaantuneiden maiden tutkimuksissa.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu maaperän ja sedimentin ominaisuuksista, joista siirrytään maan pilaantumiseen sekä kunnostukseen. Käytännön osuutta pohjustetaan XRF-tekniikan teorialla ja analysaattorin esittelemisellä. Käytännön osuuteen liittyvät XRF-mittaukset suoritettiin kahden projektin näytteillä. Projektit olivat X koekuoppatutkimukset ja Y kairatutkimukset. Projektien kaikki näytteet mitattiin kolmella röntgensäteellä, mutta X näytteet mitattiin yhdestä pisteestä ja Y näytteet mitattiin kolmesta pisteestä edustavampien tulosten saamiseksi. Laboratoriosta saatiin tarkat analyysitulokset tulosvertailua varten. Kaikki tulokset taulukoitiin ja taulukoiden pohjalta muodostettiin viivadiagrammit kuvaamaan metallien pitoisuuseroja XRF- ja laboratorioanalyyseissa.
Tuloksina saatiin pikaohje ja käyttöturvaohje liitettäväksi nykyiseen turvaohjeeseen, jota FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy tulee käyttämään laitteeseen perehdytyksessä. Tarkoituksen mukaiseen mittausvirheiden selvitykseen päästiin osittain. Päätarkoituksena oli mittausvirheiden todistaminen käytännön työssä vertaamalla XRF-analyysituloksia ja laboratoriotuloksia, sekä laitevalmistajan ilmoittamia alkuaineiden havaitsemisrajoja keskenään. Eri mittauspisteiden määrällä saatiin todistettua yhden mittauspisteen riskialttiutta analyysissa, sekä koboltin ja antimonin puuttumiselle XRF-tuloksista löydettiin todennäköinen syy. Sen sijaan näytteiden raekoon ja kuiva-ainepitoisuuden merkitykset jäivät saavuttamatta tässä opinnäytetyössä. Opinnäytetyön tulokset on järjestelty kuiva-ainepitoisuuden mukaan, mutta kyseisillä tuloksilla ei saa selkeää näyttöä kuiva-ainepitoisuuden vaikutuksille XRF-analyyseissa.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu maaperän ja sedimentin ominaisuuksista, joista siirrytään maan pilaantumiseen sekä kunnostukseen. Käytännön osuutta pohjustetaan XRF-tekniikan teorialla ja analysaattorin esittelemisellä. Käytännön osuuteen liittyvät XRF-mittaukset suoritettiin kahden projektin näytteillä. Projektit olivat X koekuoppatutkimukset ja Y kairatutkimukset. Projektien kaikki näytteet mitattiin kolmella röntgensäteellä, mutta X näytteet mitattiin yhdestä pisteestä ja Y näytteet mitattiin kolmesta pisteestä edustavampien tulosten saamiseksi. Laboratoriosta saatiin tarkat analyysitulokset tulosvertailua varten. Kaikki tulokset taulukoitiin ja taulukoiden pohjalta muodostettiin viivadiagrammit kuvaamaan metallien pitoisuuseroja XRF- ja laboratorioanalyyseissa.
Tuloksina saatiin pikaohje ja käyttöturvaohje liitettäväksi nykyiseen turvaohjeeseen, jota FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy tulee käyttämään laitteeseen perehdytyksessä. Tarkoituksen mukaiseen mittausvirheiden selvitykseen päästiin osittain. Päätarkoituksena oli mittausvirheiden todistaminen käytännön työssä vertaamalla XRF-analyysituloksia ja laboratoriotuloksia, sekä laitevalmistajan ilmoittamia alkuaineiden havaitsemisrajoja keskenään. Eri mittauspisteiden määrällä saatiin todistettua yhden mittauspisteen riskialttiutta analyysissa, sekä koboltin ja antimonin puuttumiselle XRF-tuloksista löydettiin todennäköinen syy. Sen sijaan näytteiden raekoon ja kuiva-ainepitoisuuden merkitykset jäivät saavuttamatta tässä opinnäytetyössä. Opinnäytetyön tulokset on järjestelty kuiva-ainepitoisuuden mukaan, mutta kyseisillä tuloksilla ei saa selkeää näyttöä kuiva-ainepitoisuuden vaikutuksille XRF-analyyseissa.