Vertaisarvioinnin pilotointi Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen fysiologian keuhkofunktiotutkimuksissa
Kiiskinen, Riitta (2020)
Kiiskinen, Riitta
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121729386
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121729386
Tiivistelmä
Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) on perehtynyt kansainvälisen magneettisairaalamallin ideologiaan, joka edellyttää systemaattista vertaisarvioinnin käyttöä hoitotyössä. Vertaisarviointi on menetelmä, jossa vertaiset työntekijät oppivat toinen toiseltaan arvioimalla toistensa työtä. Työntekijät tarkastelevat toistensa suoritusten laatua, vertaavat näitä laadittuihin kriteereihin ja antavat suorituksesta rakentavasti palautetta. Vertaisarviointi pilotoitiin nyt kliinisen fysiologian yksikön keuhkofunktiotutkimuksissa ja tarkoituksena oli kartoittaa sen hyöty-jä kyselyllä. Keuhkofunktiotutkimuksissa ovat olennaisena osana tutkimuksen suoritus laatukriteereineen ja potilasohjauksineen, nämä tulivat vertaisarvioinnissa huomioitua. Tutkimuksessa käytettiin kahta vertaisarvi-ointilomaketta. Toisessa vertaisarvioidaan potilasohjaukseen liittyviä seikkoja ja toisessa on kriteeristö itse me-netelmään puhallusten hyväksymis- ja toistettavuuskriteereineen. Kohderyhmänä olivat kaikki KYSin kliinisen fysiologian yksikön keuhkofunktiotutkimuksia tekevät bioanalyytikot ja sairaanhoitajat. Tutkimuksen tavoittee-na oli parantaa keuhkofunktiotutkimusten laatua ja yhtenäistää toimintatapoja.
Tämän kehittämistehtävän aineisto kerättiin itsearviointikyselynä Surveypalissa ennen ja jälkeen vertaisarvi-oinnin. Kyselyt lähetettiin viidelletoista työntekijälle ja kaikki vastasivat kyselyyn. Molemmissa kyselyissä kar-toitettiin työntekijöiden osaamista, tutkittuun tietoon perustuvia, yhtenäisiä toimintatapoja ja koulutustarpeita. Vertaisarvioinnin jälkeen arvioitiin lisäksi vertaisarvioinnin hyötyjä, haasteita ja lomakkeiden sopivuutta. Kyse-lyissä oli sekä määrällisiä kysymyksiä valmiine vastausvaihtoehtoineen että laadullisia, avoimia kysymyksiä. Ensimmäinen itsearviointikysely toteutettiin toukokuussa vuonna 2020. Vertaisarviointi toteutettiin kesän aika-na ja toinen kysely heti vertaisarvioinnin jälkeen syyskuussa 2020.
Työntekijät arvioivat osaamistaan pääosin joko erinomaiseksi tai hyväksi. Suurin osa oli sekä ennen että jäl-keen vertaisarvioinnin sitä mieltä, että toimintatavat ovat osittain yhteneväiset. Tämä näkyi hyvin avoimissa vastauksissa. Erovaisuudet liittyvät lähinnä toimintatapoihin, joissa tutkimuksen suorittamiseen kuuluvia teh-täviä tehdään eri järjestyksessä ja jotka eivät kuitenkaan vaikuta varsinaisesti itse tutkimuksen laatuun. Spi-rometria ja diffuusiokapasiteetin mittauksien hyväksymisissä, uusimisissa ja tulosten muokkaamisessa todettiin myös olevan hiukan erilaisia käytäntöjä. Vertaisarvioinnista oli hyötyä ammatillisen osaamisen kehittymisessä ja se auttoi tunnistamaan näyttöön perustuvan toiminnan toteutumista. Vertaisarvioinnin avulla opittiin toisilta pieniä yksityiskohtia niin itse menetelmistä kuin erilaisista ohjaustyyleistä. Tutkimustulosten avulla työkäytän-töjä saatiin yhtenäistettyä ja tutkimuksen laatua ylläpidettyä ja parannettua. Suurimmaksi haasteeksi tässä vertaisarvioinnissa koettiin yhteisen ajan löytäminen.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Kuopion yliopistollisessa sairaalassa suunnitellessa vertaisarvioinnin jalkauttamista niin kliinisen fysiologian yksikköön kuin muillekin osastoille. Opinnäytetyö antaa myös lisäinfor-maatiota vertaisarvioinnista KYSin magneettisairaalan hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelmaa laativille.
Tämän kehittämistehtävän aineisto kerättiin itsearviointikyselynä Surveypalissa ennen ja jälkeen vertaisarvi-oinnin. Kyselyt lähetettiin viidelletoista työntekijälle ja kaikki vastasivat kyselyyn. Molemmissa kyselyissä kar-toitettiin työntekijöiden osaamista, tutkittuun tietoon perustuvia, yhtenäisiä toimintatapoja ja koulutustarpeita. Vertaisarvioinnin jälkeen arvioitiin lisäksi vertaisarvioinnin hyötyjä, haasteita ja lomakkeiden sopivuutta. Kyse-lyissä oli sekä määrällisiä kysymyksiä valmiine vastausvaihtoehtoineen että laadullisia, avoimia kysymyksiä. Ensimmäinen itsearviointikysely toteutettiin toukokuussa vuonna 2020. Vertaisarviointi toteutettiin kesän aika-na ja toinen kysely heti vertaisarvioinnin jälkeen syyskuussa 2020.
Työntekijät arvioivat osaamistaan pääosin joko erinomaiseksi tai hyväksi. Suurin osa oli sekä ennen että jäl-keen vertaisarvioinnin sitä mieltä, että toimintatavat ovat osittain yhteneväiset. Tämä näkyi hyvin avoimissa vastauksissa. Erovaisuudet liittyvät lähinnä toimintatapoihin, joissa tutkimuksen suorittamiseen kuuluvia teh-täviä tehdään eri järjestyksessä ja jotka eivät kuitenkaan vaikuta varsinaisesti itse tutkimuksen laatuun. Spi-rometria ja diffuusiokapasiteetin mittauksien hyväksymisissä, uusimisissa ja tulosten muokkaamisessa todettiin myös olevan hiukan erilaisia käytäntöjä. Vertaisarvioinnista oli hyötyä ammatillisen osaamisen kehittymisessä ja se auttoi tunnistamaan näyttöön perustuvan toiminnan toteutumista. Vertaisarvioinnin avulla opittiin toisilta pieniä yksityiskohtia niin itse menetelmistä kuin erilaisista ohjaustyyleistä. Tutkimustulosten avulla työkäytän-töjä saatiin yhtenäistettyä ja tutkimuksen laatua ylläpidettyä ja parannettua. Suurimmaksi haasteeksi tässä vertaisarvioinnissa koettiin yhteisen ajan löytäminen.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Kuopion yliopistollisessa sairaalassa suunnitellessa vertaisarvioinnin jalkauttamista niin kliinisen fysiologian yksikköön kuin muillekin osastoille. Opinnäytetyö antaa myös lisäinfor-maatiota vertaisarvioinnista KYSin magneettisairaalan hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelmaa laativille.