ISA 315 mukaisen merkittävän riskin määrittäminen eri yhteisöissä
Markkanen, Vilma (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121729080
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121729080
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää pienen osakeyhtiön, asunto-osakeyhtiön, yhdistyksen ja säätiön kohdalla kansainvälisten tilintarkastusstandardien mukaisen merkittävän riskin määrittäminen tilintarkastuksen näkökulmasta. Opinnäytetyössä selvitettiin: mihin tilintarkastaja määrittää merkittävän riskin tietyssä pienessä yhteisössä ja millä toimenpiteillä hän vastaa määrittelemäänsä merkittävään riskiin. Opinnäytetyön teoriaosuudessa tutustuttiin tilintarkastukseen yleisesti ja kansainvälisten tilintarkastusstandardien mukaiseen riskilähtöiseen tilintarkastusprosessiin. Opinnäytetyössä käytiin läpi tutkimuksen kannalta relevanttien yhteisöjä koskevaa lainsäädäntöä ja toimintaa.
Opinnäytetyö on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Laadullisella tutkimuksella tarkoitetaan tutkimusta, jossa ollaan kiinnostuneita henkilöiden näkökulmasta tarkasteltavaan ilmiöön. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna asiantuntijahaastatteluna. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea KHT-tilintarkastajaa. Haastattelu toteutettiin tutkimusta varten muodostettujen esimerkkiyhtiöiden avulla. Haastattelun aluksi selvitettiin miten merkittävän riskin määrittely vaikuttaa tilintarkastusprosessiin. Avoimen kysymyksen jälkeen haastateltavilta kysyttiin esimerkkiyhteisö kerrallaan, mihin haastateltava määrittelee merkittävän riskin kyseisessä yhteisössä ja millä toimenpiteillä haastateltava vastaa määrittämäänsä riskiin.
Tutkimuksen tuloksista huomattiin merkittävän riskin määrittelyn olevan tilintarkastusprosessin yksi tärkeimmistä vaiheista. Tutkimuksessa käytettyjen esimerkkiyhteisöjen merkittävän riskin määrittelyssä osakeyhtiössä riski määriteltiin liikevaihtoon, asunto-osakeyhtiössä ja yhdistyksessä toiminnan kuluihin ja säätiössä sijoitusten arvostukseen ja lähipiiritapahtumiin. Osakeyhtiön, asunto-osakeyhtiön ja yhdistyksen merkittävään riskiin vastattiin perinteisellä tositetarkastuksella. Säätiön sijoitusten arvostamiseen otettiin kantaa ulkopuolisella vahvistuksella sijoitusten arvosta tilinpäätöshetkellä. Tutkimusta voisi jatkaa laajentamalla näkökulmaa koskemaan suurempia yhteisöjä. Tutkimuksen voisi toteuttaa pörssiyhtiön näkökulmasta, miten prosessi eroaa, kun yhteisön koko kasvaa ja toiminta monimutkaistuu
Opinnäytetyö on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Laadullisella tutkimuksella tarkoitetaan tutkimusta, jossa ollaan kiinnostuneita henkilöiden näkökulmasta tarkasteltavaan ilmiöön. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna asiantuntijahaastatteluna. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea KHT-tilintarkastajaa. Haastattelu toteutettiin tutkimusta varten muodostettujen esimerkkiyhtiöiden avulla. Haastattelun aluksi selvitettiin miten merkittävän riskin määrittely vaikuttaa tilintarkastusprosessiin. Avoimen kysymyksen jälkeen haastateltavilta kysyttiin esimerkkiyhteisö kerrallaan, mihin haastateltava määrittelee merkittävän riskin kyseisessä yhteisössä ja millä toimenpiteillä haastateltava vastaa määrittämäänsä riskiin.
Tutkimuksen tuloksista huomattiin merkittävän riskin määrittelyn olevan tilintarkastusprosessin yksi tärkeimmistä vaiheista. Tutkimuksessa käytettyjen esimerkkiyhteisöjen merkittävän riskin määrittelyssä osakeyhtiössä riski määriteltiin liikevaihtoon, asunto-osakeyhtiössä ja yhdistyksessä toiminnan kuluihin ja säätiössä sijoitusten arvostukseen ja lähipiiritapahtumiin. Osakeyhtiön, asunto-osakeyhtiön ja yhdistyksen merkittävään riskiin vastattiin perinteisellä tositetarkastuksella. Säätiön sijoitusten arvostamiseen otettiin kantaa ulkopuolisella vahvistuksella sijoitusten arvosta tilinpäätöshetkellä. Tutkimusta voisi jatkaa laajentamalla näkökulmaa koskemaan suurempia yhteisöjä. Tutkimuksen voisi toteuttaa pörssiyhtiön näkökulmasta, miten prosessi eroaa, kun yhteisön koko kasvaa ja toiminta monimutkaistuu