Diagnostisten pikatestien tulkinta ja siihen vaikuttavat tekijät
Kervinen, Aino (2020)
Kervinen, Aino
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121829449
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121829449
Tiivistelmä
Pikatestit ovat osa vieritestejä, joita käytetään diagnostiikassa yhä enemmän. Kvalitatiivinen Lateral flow immunomääritys on yksi yleisimmistä immunokromatografisista pikatestimenetelmistä, jonka tulos tulkitaan visuaalisesti. Testitikkuun muodostuva testiviiva määrittää, onko tulos positiivinen vai negatiivinen. Yksinkertaisesta tulosten tulkintatavasta huolimatta, tulosten tulkinta ei ole aina yksiselitteistä. Lateral flow -menetelmällä on ominainen harmaa alue, jossa mitattavan aineen pitoisuus on alle kliinisesti merkittävän pitoisuuden. Tulokset voivat olla haastavia tulkittavia, joko negatiivisia tai positiivisia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten toistettavasti Actim-pikatestien tuloksia tulkitaan ja vaikuttavatko jotkin ulkoiset tekijät tulosten tulkintaan. Työn tavoitteena on kehittää Actim-pikatestien luotettavuutta ja käytettävyyttä saatujen tulosten pohjalta.
Työ toteutettiin kyselytutkimuksena, johon kuului diagnostisten pikatestien tulkintaa. Actim-pikatestit on suunniteltu terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön, joten työ toteutettiin sairaaloissa pikatestien todellisessa käyttöympäristössä. Tutkimusta varten valmistettiin 14 pikatestitikkua (PROM), joissa testiviivat olivat erivahvuisia. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt tulkitsivat testitikkujen tulokset. Ulkoisten tekijöiden, kuten valaistuksen ja työkokemuksen, vaikutusta selvitettiin kyselylomakkeen monivalintakysymyksillä. Tämän tutkimuksen kyselylomakkeen strukturoidut kysymykset olivat luokitteluasteikollisia muuttujia, jonka seurauksena aineiston analyysimenetelmiksi valittiin ei-parametrisiä menetelmiä. Ristiintaulukoinnin avulla kuvattiin muuttujien välistä yhteyttä. Osana opinnäytetyötä toteutettiin myös Actim-organisaation sisäinen validointi liittyen pikatestitikkujen tulkintaan.
Käyttäjät tulkitsivat selkeät positiiviset ja selkeät negatiiviset tulokset yhtenäisesti. Eroavaisuuksia havaittiin tuloksissa, jotka sijaitsivat LFIA-testin harmaalla alueella ja havaintorajalla eli kliinisesti merkittävän pitoisuuden ympärillä. Visuaalinen testiviivan tulkinta on subjektiivinen ja heikot, harmaalla alueella sijaitsevat testiviivat tulkitaan eri tavoin. Visuaaliseen tulkintaan vaikuttavat yleisesti näkökykyyn liittyvät ulkoiset tekijät, kuten valaistus ja tulkinnan ajankohta.
Opinnäytetyön tulokset olivat samansuuntaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa, standardeissa ja Lateral flow -menetelmäperiaatteessa on osoitettu. Pikatestin suorittaminen koettiin yleisesti helppona ja yksinkertaisena, mutta tähänkin tarvitaan käyttäjäkoulutusta. Tulevaisuudessa kvantitatiivisten, erillisellä lukulaitteella tulkittavien, lateral flow -immunomääritysten määrä tullee kasvamaan, joka poistaa tulosten tulkinnan subjektiivisuuteen liittyvän ongelman.
Työ toteutettiin kyselytutkimuksena, johon kuului diagnostisten pikatestien tulkintaa. Actim-pikatestit on suunniteltu terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön, joten työ toteutettiin sairaaloissa pikatestien todellisessa käyttöympäristössä. Tutkimusta varten valmistettiin 14 pikatestitikkua (PROM), joissa testiviivat olivat erivahvuisia. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt tulkitsivat testitikkujen tulokset. Ulkoisten tekijöiden, kuten valaistuksen ja työkokemuksen, vaikutusta selvitettiin kyselylomakkeen monivalintakysymyksillä. Tämän tutkimuksen kyselylomakkeen strukturoidut kysymykset olivat luokitteluasteikollisia muuttujia, jonka seurauksena aineiston analyysimenetelmiksi valittiin ei-parametrisiä menetelmiä. Ristiintaulukoinnin avulla kuvattiin muuttujien välistä yhteyttä. Osana opinnäytetyötä toteutettiin myös Actim-organisaation sisäinen validointi liittyen pikatestitikkujen tulkintaan.
Käyttäjät tulkitsivat selkeät positiiviset ja selkeät negatiiviset tulokset yhtenäisesti. Eroavaisuuksia havaittiin tuloksissa, jotka sijaitsivat LFIA-testin harmaalla alueella ja havaintorajalla eli kliinisesti merkittävän pitoisuuden ympärillä. Visuaalinen testiviivan tulkinta on subjektiivinen ja heikot, harmaalla alueella sijaitsevat testiviivat tulkitaan eri tavoin. Visuaaliseen tulkintaan vaikuttavat yleisesti näkökykyyn liittyvät ulkoiset tekijät, kuten valaistus ja tulkinnan ajankohta.
Opinnäytetyön tulokset olivat samansuuntaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa, standardeissa ja Lateral flow -menetelmäperiaatteessa on osoitettu. Pikatestin suorittaminen koettiin yleisesti helppona ja yksinkertaisena, mutta tähänkin tarvitaan käyttäjäkoulutusta. Tulevaisuudessa kvantitatiivisten, erillisellä lukulaitteella tulkittavien, lateral flow -immunomääritysten määrä tullee kasvamaan, joka poistaa tulosten tulkinnan subjektiivisuuteen liittyvän ongelman.