Vuokratun muotti- ja tuentakaluston kustannusten hallinta
Kunranta, Jani (2020)
Kunranta, Jani
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121929700
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121929700
Tiivistelmä
Työn tilaajana oli Rakennusliike Lapti Oy, joka toimi päätoteuttajana KYS Uusi Sydän 2025 -projektissa. Työllä haluttiin selvittää, miten työmaa oli onnistunut vuokratun muotti- ja tuentakaluston käytössä projektin ensim-mäisessä vaiheessa. Tavoitteena oli selvittää kaluston kustannusjakauma sekä mahdolliset turhat kustannukset ja niiden syyt. Lisäksi haluttiin tehostaa vuokratun muotti- ja tuentakaluston käyttöä projektin toisessa vaiheessa.
Kaluston käyttöä tutkittiin työmaan aikataulujen, työmaapäiväkirjojen, laskujen ja haastattelujen avulla. Koska kaluston tarkka seuranta aikataulujen ja työmaapäiväkirjan avulla oli mahdotonta, rajattiin tutkimus koskemaan kaluston kannalta merkittävimpiä työvaiheita. Aikataulujen ja laskujen avulla selvitettiin kaluston kustannusjakauma, käytön tehokkuus ja syntyneet turhat kustannukset, huomioiden myös vaurioituneesta kalustosta syntyneet kustannukset. Projektin toista vaihetta varten luotiin vuokratun muotti- ja tuentakaluston hal-lintaohje. Lähteinä käytettiin yleisiä ohjeita (mm. Ratu-korttia), sekä kalustokohtaisia ohjeita, jolloin ohje voi-tiin kohdistaa tarkasti työmaalla käytössä olevaan kalustoon. Ohjeessa otettiin huomioon myös projektin ensimmäisessä vaiheessa havaitut kalustonhallintaongelmat.
Kaluston käytön suurimpana heikkoutena nähtiin palautusten hitaus. Lisäksi kaluston rikkoontumisista oli syntynyt turhia kustannuksia. Kaluston tilaus oli ollut pääosin oikea-aikaista, mutta joidenkin tuotteiden suuret määrät herättivät kysymyksiä siitä, olivatko kaikki tuotteet olleet tehokkaassa käytössä. Tämän tutkiminen jälkikäteen osoittautui kuitenkin vaikeaksi. Projektin 2. vaiheeseen luotu kalustonhallintaohje toteutettiin työvaihekohtaisina, tarkastuslista-tyyppisinä, ohjekortteina. Ohjekortit luotiin kohdetyömaalla käytettäville kalustotyypeille, joten ohjetta ei voida suoraan soveltaa yleisempään käyttöön ilman jatkokehitystä tai täydennystä.
Kaluston käyttöä tutkittiin työmaan aikataulujen, työmaapäiväkirjojen, laskujen ja haastattelujen avulla. Koska kaluston tarkka seuranta aikataulujen ja työmaapäiväkirjan avulla oli mahdotonta, rajattiin tutkimus koskemaan kaluston kannalta merkittävimpiä työvaiheita. Aikataulujen ja laskujen avulla selvitettiin kaluston kustannusjakauma, käytön tehokkuus ja syntyneet turhat kustannukset, huomioiden myös vaurioituneesta kalustosta syntyneet kustannukset. Projektin toista vaihetta varten luotiin vuokratun muotti- ja tuentakaluston hal-lintaohje. Lähteinä käytettiin yleisiä ohjeita (mm. Ratu-korttia), sekä kalustokohtaisia ohjeita, jolloin ohje voi-tiin kohdistaa tarkasti työmaalla käytössä olevaan kalustoon. Ohjeessa otettiin huomioon myös projektin ensimmäisessä vaiheessa havaitut kalustonhallintaongelmat.
Kaluston käytön suurimpana heikkoutena nähtiin palautusten hitaus. Lisäksi kaluston rikkoontumisista oli syntynyt turhia kustannuksia. Kaluston tilaus oli ollut pääosin oikea-aikaista, mutta joidenkin tuotteiden suuret määrät herättivät kysymyksiä siitä, olivatko kaikki tuotteet olleet tehokkaassa käytössä. Tämän tutkiminen jälkikäteen osoittautui kuitenkin vaikeaksi. Projektin 2. vaiheeseen luotu kalustonhallintaohje toteutettiin työvaihekohtaisina, tarkastuslista-tyyppisinä, ohjekortteina. Ohjekortit luotiin kohdetyömaalla käytettäville kalustotyypeille, joten ohjetta ei voida suoraan soveltaa yleisempään käyttöön ilman jatkokehitystä tai täydennystä.