Elintapainterventioiden vaikutukset terveyskäyttäytymiseen sepelvaltimotaudin hoidossa

Abstract

Tutkimuksen tausta ja tavoitteet: Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansansairauksistamme. Terveelliset elintavat ovat sepelvaltimotaudin sekundaariprevention perusta ja niillä voidaan merkittävästi vaikuttaa taudin etenemistä hidastavasti. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiointerventioilla saavutettuja lyhyen ja pidemmän aikavälin elintapamuutoksia. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tuottaa tietoa mahdollisuuksista vaikuttaa interventioilla sepelvaltimotautipotilaiden terveyskäyttäytymiseen.

Tutkimusmenetelmät: Tutkimus suoritettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku suoritettiin viidessä tietokannassa, jotka olivat: Cinahl, PubMed, ScienceDirect, Taylor & Francis Online ja Medic. Katsaukseen otettiin mukaan randomisoidut, kontrolloidut tutkimukset, joiden tulokset antoivat tietoa sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiointerventioiden vaikutuksista elintapamuutoksiin. Katsaukseen valikoituneiden tutkimusartikkeleiden laatu arvioitiin Joanna Briggs Instituutin RCT-tutkimuksille tarkoitetun arviointikriteeristön perusteella. Tutkimusnäytön vahvuus arvioitiin jokaisen tutkimuksen kohdalla Duodecim Terveyskirjaston suositusten mukaisesti.

Tulokset: Kirjallisuuskatsaus perustuu 22 randomisoituun, kontrolloituun tutkimukseen, joissa tutkittavia oli yhteensä 9541. Interventioiden havaittiin vaikuttavan myönteisesti elintapamuutoksiin niin lyhyellä kuin pidemmälläkin aikavälillä. Havaittuja elintapamuutoksia olivat fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen sekä terveelliseen ruokavalioon sitoutuminen. Nämä näkyivät esimerkiksi päivittäisten askelmäärien lisääntymisenä, fyysisen aktiivisuuden tavoitteiden saavuttamisena sekä kasvisten ja hedelmien lisääntyneenä syömisenä ja terveellisen ruokavalion tavoitteiden saavuttamisena.

Pohdinta: Sepelvaltimotaudin sekundaaripreventio standardihoidon lisänä näyttää vaikuttavan hyödyllisesti terveyskäyttäytymiseen ja sitä kautta sekundaaripreventio vaikuttaa positiivisesti niin potilaiden terveyteen kuin elämänlaatuunkin. Interventiot ovat vaikuttavimpia silloin, kun interventioissa hyödynnetään terveyskäyttäytymistä selittäviä teorioita tai malleja sekä käyttäytymisen muutostekniikoita. Tutkimustulosten perusteella elintapainterventiot auttavat sepelvaltimotautipotilaita elintapamuutoksissa.

Background and objectives of the study: Coronary heart disease is one of the most significant public diseases in Finland. Healthy life habits are the basis for secondary prevention of coronary heart disease. These can have a significant effect on slowing the progression of the disease. The purpose of this systematic literature review was to describe short- and long-term lifestyle changes resulting from coronary artery disease secondary prevention interventions. The objective of this literature review was to provide information on the possibilities of interventions to influence the health behavior of coronary heart disease patients.

Research methods: The systematic literature review was conducted systematically within the five databases: Cinahl, PubMed, ScienceDirect, Taylor & Francis Online, and Medic. Randomized, controlled studies were included in the review, the results of which provided information on how the coronary artery disease secondary prevention interventions can affect lifestyle changes. The quality of the research articles selected for the review was assessed on the basis of the evaluation criteria for the Joanna Briggs Institute's RCT studies. The reliability of the study evidence was assessed for each study according to Duodecim's instructions.

Results: The literature review is based on 22 randomized, controlled trials involving a total of 9541 subjects. Interventions were found to affect lifestyle changes in both short and long term. The lifestyle changes observed were increased physical activity as well as commitment to a healthy diet. These were reflected, for example, in an increase in daily steps taken, achievement of physical activity goals, increased consumption of vegetables and fruits, and achievement of healthy diet goals.

Discussion: Secondary prevention of coronary heart disease in support of standard care appears to have a beneficial effect on health behavior and thus a positive effect on both patients health and quality of life. The interventions appear to be more effective when the interventions utilize health behavior theories or models as well as behavior change techniques. Based on the results of the study, it appears that lifestyle interventions can influence the health behavior of coronary heart disease patients positively by helping patients to commit to a healthy lifestyle.