Elintapainterventioiden vaikutukset terveyskäyttäytymiseen sepelvaltimotaudin hoidossa
Siranko, Heta (2021)
Siranko, Heta
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101251470
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101251470
Tiivistelmä
Tutkimuksen tausta ja tavoitteet: Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansansairauksistamme. Terveelliset elintavat ovat sepelvaltimotaudin sekundaariprevention perusta ja niillä voidaan merkittävästi vaikuttaa taudin etenemistä hidastavasti. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiointerventioilla saavutettuja lyhyen ja pidemmän aikavälin elintapamuutoksia. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tuottaa tietoa mahdollisuuksista vaikuttaa interventioilla sepelvaltimotautipotilaiden terveyskäyttäytymiseen.
Tutkimusmenetelmät: Tutkimus suoritettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku suoritettiin viidessä tietokannassa, jotka olivat: Cinahl, PubMed, ScienceDirect, Taylor & Francis Online ja Medic. Katsaukseen otettiin mukaan randomisoidut, kontrolloidut tutkimukset, joiden tulokset antoivat tietoa sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiointerventioiden vaikutuksista elintapamuutoksiin. Katsaukseen valikoituneiden tutkimusartikkeleiden laatu arvioitiin Joanna Briggs Instituutin RCT-tutkimuksille tarkoitetun arviointikriteeristön perusteella. Tutkimusnäytön vahvuus arvioitiin jokaisen tutkimuksen kohdalla Duodecim Terveyskirjaston suositusten mukaisesti.
Tulokset: Kirjallisuuskatsaus perustuu 22 randomisoituun, kontrolloituun tutkimukseen, joissa tutkittavia oli yhteensä 9541. Interventioiden havaittiin vaikuttavan myönteisesti elintapamuutoksiin niin lyhyellä kuin pidemmälläkin aikavälillä. Havaittuja elintapamuutoksia olivat fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen sekä terveelliseen ruokavalioon sitoutuminen. Nämä näkyivät esimerkiksi päivittäisten askelmäärien lisääntymisenä, fyysisen aktiivisuuden tavoitteiden saavuttamisena sekä kasvisten ja hedelmien lisääntyneenä syömisenä ja terveellisen ruokavalion tavoitteiden saavuttamisena.
Pohdinta: Sepelvaltimotaudin sekundaaripreventio standardihoidon lisänä näyttää vaikuttavan hyödyllisesti terveyskäyttäytymiseen ja sitä kautta sekundaaripreventio vaikuttaa positiivisesti niin potilaiden terveyteen kuin elämänlaatuunkin. Interventiot ovat vaikuttavimpia silloin, kun interventioissa hyödynnetään terveyskäyttäytymistä selittäviä teorioita tai malleja sekä käyttäytymisen muutostekniikoita. Tutkimustulosten perusteella elintapainterventiot auttavat sepelvaltimotautipotilaita elintapamuutoksissa.
Tutkimusmenetelmät: Tutkimus suoritettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku suoritettiin viidessä tietokannassa, jotka olivat: Cinahl, PubMed, ScienceDirect, Taylor & Francis Online ja Medic. Katsaukseen otettiin mukaan randomisoidut, kontrolloidut tutkimukset, joiden tulokset antoivat tietoa sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiointerventioiden vaikutuksista elintapamuutoksiin. Katsaukseen valikoituneiden tutkimusartikkeleiden laatu arvioitiin Joanna Briggs Instituutin RCT-tutkimuksille tarkoitetun arviointikriteeristön perusteella. Tutkimusnäytön vahvuus arvioitiin jokaisen tutkimuksen kohdalla Duodecim Terveyskirjaston suositusten mukaisesti.
Tulokset: Kirjallisuuskatsaus perustuu 22 randomisoituun, kontrolloituun tutkimukseen, joissa tutkittavia oli yhteensä 9541. Interventioiden havaittiin vaikuttavan myönteisesti elintapamuutoksiin niin lyhyellä kuin pidemmälläkin aikavälillä. Havaittuja elintapamuutoksia olivat fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen sekä terveelliseen ruokavalioon sitoutuminen. Nämä näkyivät esimerkiksi päivittäisten askelmäärien lisääntymisenä, fyysisen aktiivisuuden tavoitteiden saavuttamisena sekä kasvisten ja hedelmien lisääntyneenä syömisenä ja terveellisen ruokavalion tavoitteiden saavuttamisena.
Pohdinta: Sepelvaltimotaudin sekundaaripreventio standardihoidon lisänä näyttää vaikuttavan hyödyllisesti terveyskäyttäytymiseen ja sitä kautta sekundaaripreventio vaikuttaa positiivisesti niin potilaiden terveyteen kuin elämänlaatuunkin. Interventiot ovat vaikuttavimpia silloin, kun interventioissa hyödynnetään terveyskäyttäytymistä selittäviä teorioita tai malleja sekä käyttäytymisen muutostekniikoita. Tutkimustulosten perusteella elintapainterventiot auttavat sepelvaltimotautipotilaita elintapamuutoksissa.