Dientamoeba fragilis -alkueläinten ameebavärjäys formaliinikiinnitetystä ulostenäyttestä : HUSLAB parasitologian yksikkö
Mathur, Heli (2011)
Mathur, Heli
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815990
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815990
Tiivistelmä
Dientamoeba fragilis on siimaeliöihin kuuluva suolistoparasiitti, joka aiheuttaa vaihtelevia suolisto-oireita, tyypillisimmillään ripulia ja vatsakipua. D. fragiliksen leviämistapa on tuntematon ja kystamuotoa ei toistaiseksi ole löydetty. D. fragilis diagnostiikka perustuukin trofotsoiittien nopeaan kiinnitykseen kestokiinnitteellä ja ameebavärjäykseen. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää voiko Dientamoeba fragilista diagnostisoida luotettavasti formaliinikiinnitetystä ulostenäytteestä.
Tein opinnäytetyöni HUSLABin parasitologian yksikköön (Haartmaninkatu 3, Helsinki). 2000-luvun alkupuolella laboratoriossa oli huomattu, että D. fragilikseen viittaavia rakenteita voi havaita myös formaliinikiinnitetyistä ulostenäytteistä. Vuodesta 2007 lähtien lähettäjälle on kommentoitu näiden rakenteiden esiintymistä suositellen samalla uuden näytteen lähettämistä ameebavärjäystä varten. Aineistona käytin laboratorioon tulleita formaliinikiinnitettyjä ulostenäytteitä (n=50), joihin oli lisätty kommentti D. fragilis -epäilystä. Vertailumateriaalina käytin samasta potilaasta myöhemmin laboratorioon tulleita kestokiinnitettyjä ulostenäytteitä, joille oli tehty ameebavärjäys.
Tämän työn perusteella D. fragilista on mahdollista diagnostisoida suhteellisen luotettavasti (herkkyys 76,1 %) formaliinikiinnitetystä ulostenäytteestä inkuboimalla näytettä ensin EcoFix®-kiinnitteessä. Runsaissa D. fragilis löydöksissä herkkyys oli hieman parempi (78,8%). Tässä opinnäytetyössä esitelty menetelmä nopeuttaisi ja helpottaisi D. fragiliksen diagnostiikkaa. Menetelmä voisi toimia jatkotutkimuksena , mikäli formaliinikiinnitetyssä ulostenäytteessä havaitaan dientan kaltaisia rakenteita. Potilaan ei tarvitsisi toimittaa uutta näytettä ja hoito voitaisiin aloittaa heti.
D. fragilis diagnostiikassa PCR on kaikkein herkin menetelmä, mutta myös kallein. Mikroskopinti on halvin ja samalla silmäyksellä voidaan havaita myös muita suoliston parasiitteja. Tämän menetelmän käyttöönotto vaatii vielä useamman ulostenäytteen analysointia ja trikromivärjäyksen optimointia.
Tein opinnäytetyöni HUSLABin parasitologian yksikköön (Haartmaninkatu 3, Helsinki). 2000-luvun alkupuolella laboratoriossa oli huomattu, että D. fragilikseen viittaavia rakenteita voi havaita myös formaliinikiinnitetyistä ulostenäytteistä. Vuodesta 2007 lähtien lähettäjälle on kommentoitu näiden rakenteiden esiintymistä suositellen samalla uuden näytteen lähettämistä ameebavärjäystä varten. Aineistona käytin laboratorioon tulleita formaliinikiinnitettyjä ulostenäytteitä (n=50), joihin oli lisätty kommentti D. fragilis -epäilystä. Vertailumateriaalina käytin samasta potilaasta myöhemmin laboratorioon tulleita kestokiinnitettyjä ulostenäytteitä, joille oli tehty ameebavärjäys.
Tämän työn perusteella D. fragilista on mahdollista diagnostisoida suhteellisen luotettavasti (herkkyys 76,1 %) formaliinikiinnitetystä ulostenäytteestä inkuboimalla näytettä ensin EcoFix®-kiinnitteessä. Runsaissa D. fragilis löydöksissä herkkyys oli hieman parempi (78,8%). Tässä opinnäytetyössä esitelty menetelmä nopeuttaisi ja helpottaisi D. fragiliksen diagnostiikkaa. Menetelmä voisi toimia jatkotutkimuksena , mikäli formaliinikiinnitetyssä ulostenäytteessä havaitaan dientan kaltaisia rakenteita. Potilaan ei tarvitsisi toimittaa uutta näytettä ja hoito voitaisiin aloittaa heti.
D. fragilis diagnostiikassa PCR on kaikkein herkin menetelmä, mutta myös kallein. Mikroskopinti on halvin ja samalla silmäyksellä voidaan havaita myös muita suoliston parasiitteja. Tämän menetelmän käyttöönotto vaatii vielä useamman ulostenäytteen analysointia ja trikromivärjäyksen optimointia.