"Se on meijjän oikeus" : Päivähoidon työntekijöiden näkökulmia ja kokemuksia subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta

Abstract

Opinnäytetyön kuvaus: Opinnäytetyömme avulla selvitämme tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet subjektiivisen päivähoito-oikeuden voimaantuloon. Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää päivähoidon työntekijöiden ajatuksia ja kokemuksia subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ja sen vaikutuksesta päivähoidossa tehtävään työhön. Opinnäytetyössämme tuomme esiin työntekijöiden näkemyksiä subjektiivisen päivähoito-oikeuden merkityksestä perheille ja lapsille. Tarkoituksena on selvittää työntekijöiden ajatuksia siitä, mitä subjektiivinen päivähoito-oikeus mahdollistaa perheille.

Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Opinnäytetyömme teoreettisessa viitekehyksessä käsittelemme subjektiivisia oikeuksia ja niistä erityisesti subjektiivista päivähoito-oikeutta. Käsittelemme opinnäytetyössämme myös suomalaista varhaiskasvatusta ja päivähoitoa sekä pienryhmäpedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa.

Metodologinen esittely: Opinnäytetyömme on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Aineiston keräsimme haastattelemalla kuutta (6) päivähoidon työntekijää. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastattelua ja haastattelut toteutimme parihaastatteluina. Litteroidun aineiston analysoimme teemoittelua ja sisällönanalyysiä käyttämällä.

Keskeiset tutkimustulokset: Subjektiivisen päivähoito-oikeuden voimaantuloon ovat vaikuttaneet yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset. Haastateltavamme kokevat päiväkotien ryhmäkokojen kasvaneen subjektiivisen päivähoito-oikeuden myötä. Haastateltavat kokevat työn muuttuneen subjektiivisen päivähoito-oikeuden mukanaan tuomien muutosten myötä. Tästä esimerkkinä he toivat esiin suunnittelutyön lisääntymisen. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden koettiin mahdollistavan varhaiskasvatuspalvelut kaikille lapsille ja perheille heidän omat tarpeensa huomioiden. Subjektiivinen päivähoito-oikeus nähtiin tekijänä, joka asettaa suomalaiset lapset ja perheet tasa-arvoiseen asemaan.

Johtopäätökset: Päivähoidon työntekijät ovat sopeutuneet työn muutokseen ja pienryhmäpedagogiikalla on onnistuttu myös helpottamaan päivähoidon arkea. Varhaiskasvatuksen palveluihin tarvittaisiin enemmän vaihtoehtoisia palveluita valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi. Subjektiivinen päivähoito-oikeus tasavertaistaa perheet ja lapset, antaen heille yhtäläiset valinnanmahdollisuudet ja oikeuden laadukkaaseen varhaiskasvatukseen syistä riippumatta.

Thesis description: With the help of our bachelor’s thesis, we explain for the reasons that have influenced the subjective right to day care coming into force. The intention of our thesis is to find out day care employees’ thoughts and experiences of the subjective right to day care and it’s inluences on the work in day care. In our thesis we bring out the workers’ views on the meaning of the subjective right to day care for families and children. The purpose is to find out workers’ thoughts about what possibilities the subjective right to day care allows to families.

Theoretical summary: In the theoretical framework of our thesis we deal with subjective rights and especially the subjective right to day care. We also deal in our thesis with Finnish early childhood education and day care and small group pedagogy in early childhood education.

Methodological summary: Our thesis is a qualitative study. We gathered the material by interviewing six (6) employees of day care. The material collection method was theme interview and the interviews we were carried out as pair interviews. We analyzed our transcribed material by using different themes and content analysis.

Main results: The coming into force of subjective rights to day care has been influenced by changes in the society and economy situation. Our interviewees feel that the group size in day care has crown because of the subjective right to day care. The interviewees experience that their work has changed because of the amendments which the subjective right to day care brought. For example they said that planning work has increased. The subjective right to day care was seen as enabling early childhood education services to all children and families taking into account their own needs. The subjective right to day care was considered a factor, which set Finnish child’s and families in an equal state.

Conclusions: Employees in day care have adapted to the changes in their work and they have also succeeded to ease the everyday life of day care by using small group pedagogy. Early childhood services require more alternative services to increase the opportunities for choice. The subjective right to day care will equalize all the children and their families by giving them an equal choice and right to quality early childhood education in spite of reasons.