Ilmaverhon mitoituksen automatisointi
Kaisto, Heikki (2011)
Kaisto, Heikki
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116648
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116648
Tiivistelmä
Ilmaverho vähentää avoimen oviaukon virtauksesta johtuvaa lämpöenergian häviöä. Tässä työssä on luotu työkalu Sah-Ko Oy:n kehittämän Aeroclaus-ilmaverhon suutinparametrien sekä puhaltimen valitsemiseen. Puhaltimen valinnalla on suuri merkitys ilmaverhon investointikustannuksissa. Laskentatyökalulla hahmotellaan ilmaverhon tuottamien säästöjen arvo ja investoinnin takaisinmaksuaika.
Ilmaverhon mitoitukseen on luotu jo aiemmin matemaattinen malli. Tässä työssä kyseistä mallia sovellettiin siten, että samoilla lähtötiedoilla lasketaan yhtäaikaisesti eri parametrivaihtoehtojen tuottamat tulokset. Ilmaverhon toimivuuden takaamiseksi on määritetty raja-arvot, jotka raajavat ilmaverhon kriittisiä suureita. Myös puhaltimen toiminta-alue on kuvattu matemaattisesti. Ilmaverholle määriteltyä toimintapistettä verrataan toiminta-alueen kuvaajiin.
Työssä suunniteltiin laskentatyökalu, joka tuottaa hyvin perusteltuja ja toteuttamiskelpoisia ilmaverhon mitoituksen ratkaisuvaihtoehtoja. Tarkkuus on riittävä tehtävänannossa määriteltyä tarkoitusta varten. Valintakriteetistön jatkokehittäminen on silti tarpeellista ja suunnittelijan on syytä aina tarkastaa työkalun tuottamat ratkaisut.
Ilmaverhon mitoitukseen on luotu jo aiemmin matemaattinen malli. Tässä työssä kyseistä mallia sovellettiin siten, että samoilla lähtötiedoilla lasketaan yhtäaikaisesti eri parametrivaihtoehtojen tuottamat tulokset. Ilmaverhon toimivuuden takaamiseksi on määritetty raja-arvot, jotka raajavat ilmaverhon kriittisiä suureita. Myös puhaltimen toiminta-alue on kuvattu matemaattisesti. Ilmaverholle määriteltyä toimintapistettä verrataan toiminta-alueen kuvaajiin.
Työssä suunniteltiin laskentatyökalu, joka tuottaa hyvin perusteltuja ja toteuttamiskelpoisia ilmaverhon mitoituksen ratkaisuvaihtoehtoja. Tarkkuus on riittävä tehtävänannossa määriteltyä tarkoitusta varten. Valintakriteetistön jatkokehittäminen on silti tarpeellista ja suunnittelijan on syytä aina tarkastaa työkalun tuottamat ratkaisut.