Kirkkokantaattien käyttö seurakuntatyössä : Esimerkkinä J. S. Bachin kantaatin BWV 170 sovitus uruille ja alttosolistille
Eskola, Saara (2011)
Eskola, Saara
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916230
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916230
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkastelun aiheena on J. S. Bachin kirkkokantaatin BWV 170 ”Vergnügte Ruh, beliebte Seelenlust” orkesteriosuuden sovittaminen uruille. Lisäksi opinnäytetyössä selvitetään mahdollisuuksia lisätä J. S. Bachin kirkkokantaattien käyttöä sovitustyötä hyödyntämällä.
Sovitettava kantaatti on kolmeosainen teos, joka sisältää kaksi resitatiivia. Teos on sävelletty alttoäänelle ja pienimuotoiselle orkesterikokoonpanolle. Kantaatin pituus ja pieni kokoonpano olivat osaltaan vaikuttamassa aihevalintaan. Sovitettuna uruille ja lauluäänelle kantaatti olisi mahdollista toteuttaa pienilläkin resursseilla, ja näin kantaatin tai sen osien esittäminen seurakunnissa helpottuisi.
Opinnäytetyön taiteellinen osuus toteutettiin Oulussa Pyhän Luukkaan kappelissa iltamusiikkikonserttina 30.5.2011. Laulusolistina konsertissa toimi Pirjo Mäntyvaara. Yhteistyö hänen kanssaan osoittautui antoisaksi tavaksi perehtyä barokkimusiikin perintöön. Kantaatti esitettiin Pyhän Luukkaan kappelissa kokonaisuudessaan. Lisäksi kantaatin kaksi osaa sekä resitatiivi esitettiin Oulun ammattikorkeakoulun urkusalissa urkuvartissa.
Pohdintaosuudessa analysoin sovitustyössä vastaan tulleita ongelmia sekä sovituksen toimivuutta. Urut osoittautuivat kantaattisovituksiin hyvin sopivaksi soittimeksi. Niiden monipuolisuus ja äänikertavalikoima soveltuvat hyvin orkesteripartituuriin pohjautuviin sovituksiin. J. S. Bachin kirkkokantaatit ovat sävelkieleltään käyttökelpoisia uruille ja lauluäänelle sovitettuna myös meidän aikanamme. Niitä voidaan hyödyntää klassisten konserttien lisäksi seurakuntatyössä esimerkiksi iltamusiikkitilaisuudessa tai osana jumalanpalvelusta.
Sovitettava kantaatti on kolmeosainen teos, joka sisältää kaksi resitatiivia. Teos on sävelletty alttoäänelle ja pienimuotoiselle orkesterikokoonpanolle. Kantaatin pituus ja pieni kokoonpano olivat osaltaan vaikuttamassa aihevalintaan. Sovitettuna uruille ja lauluäänelle kantaatti olisi mahdollista toteuttaa pienilläkin resursseilla, ja näin kantaatin tai sen osien esittäminen seurakunnissa helpottuisi.
Opinnäytetyön taiteellinen osuus toteutettiin Oulussa Pyhän Luukkaan kappelissa iltamusiikkikonserttina 30.5.2011. Laulusolistina konsertissa toimi Pirjo Mäntyvaara. Yhteistyö hänen kanssaan osoittautui antoisaksi tavaksi perehtyä barokkimusiikin perintöön. Kantaatti esitettiin Pyhän Luukkaan kappelissa kokonaisuudessaan. Lisäksi kantaatin kaksi osaa sekä resitatiivi esitettiin Oulun ammattikorkeakoulun urkusalissa urkuvartissa.
Pohdintaosuudessa analysoin sovitustyössä vastaan tulleita ongelmia sekä sovituksen toimivuutta. Urut osoittautuivat kantaattisovituksiin hyvin sopivaksi soittimeksi. Niiden monipuolisuus ja äänikertavalikoima soveltuvat hyvin orkesteripartituuriin pohjautuviin sovituksiin. J. S. Bachin kirkkokantaatit ovat sävelkieleltään käyttökelpoisia uruille ja lauluäänelle sovitettuna myös meidän aikanamme. Niitä voidaan hyödyntää klassisten konserttien lisäksi seurakuntatyössä esimerkiksi iltamusiikkitilaisuudessa tai osana jumalanpalvelusta.