Kolumni keskustelun käynnistäjänä : Subjektiivisen näkökulman keinot
Kukkonen, Paula (2011)
Kukkonen, Paula
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815865
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815865
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni tutkin kolumnia juttutyyppinä, jonka tavoitteena on saada lukija ajattelemaan ja oivaltamaan kirjoittajan henkilökohtaisen näkökulman kautta. Etsin ja analysoin niitä keinoja, joilla subjektiivisuus tuodaan tekstissä esille, kun halutaan rohkaista lukija muodostamaan ja ilmaisemaan omia mielipiteitään.
Käytän työssäni tekemällä tutkimisen menetelmää. Analysoin omia Espanjan Sanomissa vuosina 2009 ja 2010 työharjoitteluni aikana kirjoitettuja kolumneja (liite 1, liite 2 ja liite 3).
Sivuan lisäksi osittain kolumnin kirjoitusprosessiin liittyviä vaiheita tarkastelemalla niitä oman kokemuksen, teorialähteiden ja opinnäytetyön ensisijaisen tutkimusongelman kautta.
Teorialähteinä käytän kirjoittamiseen ja printtimediassa vaikuttamiseen liittyviä teoksia, joista päälähteenä on Tom Lundbergin Kirjoita, Vaikuta, Menesty! (2001). Vaikka kirja on yli kymmenen vuotta vanha, se sisältää erinomaisia käytännön ohjeita ja vinkkejä kirjoittajalle. Tarinankerronnan säännöt ovat ajattomat ja niitä voi hyödyntää lähes kaikessa journalismissa. Toinen tärkeä ja hieman nykypäiväisempi lähdekirjani on Marketta Rentolan Vaikuta Mediassa - Kirjoittamisen keinot tutuiksi (2010). Lisäksi valitsin tarkastelun kohteeksi kirjailija Jouni Hynysen ja hänen kolumnikokoelmansa Rakkaudella, Hynynen (2007), koska mielestäni siinä on selkeästi esillä kolumnille ominaisia piirteitä: omakohtaisuus, provosointi ja kärjistäminen.
Subjektiivinen näkökulma antaa useita vuorovaikutuksen välineitä. Tutkielman johtopäätös on, että elämyksellinen, konkreettisilla tosielämän esimerkeillä ja hauskoilla yksityiskohdilla yhteen nidottu teksti on paras keino päästä lähelle lukijaa. Lukijan on kyettävä jollain tavalla samastumaan kirjoittajan kokemusmaailmaan. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan on osattava myös pysyä asiassa, saada sanoma perille ja perustella omat näkemykset tarpeeksi hyvin, olivatpa ne kuinka järjettömiä tahansa.
Pohdin myös tapoja tuottaa tällaista sujuvaa, hauskaa ja vakuuttavaa tekstiä, joka innostaa lukijan ajattelemaan eteenpäin kirjoittajan esille nostamia seikkoja. Aiheen valinta, käsittelytapa ja kirjoitustyyli nousivat tärkeiksi tekijöiksi, joihin kirjoittajalla on näkökulman vapauden ansiosta mahdollisuus vaikuttaa. Hän määrittelee itse myös ne tavoitteet, joihin tekstillään pyrkii.
Käytän työssäni tekemällä tutkimisen menetelmää. Analysoin omia Espanjan Sanomissa vuosina 2009 ja 2010 työharjoitteluni aikana kirjoitettuja kolumneja (liite 1, liite 2 ja liite 3).
Sivuan lisäksi osittain kolumnin kirjoitusprosessiin liittyviä vaiheita tarkastelemalla niitä oman kokemuksen, teorialähteiden ja opinnäytetyön ensisijaisen tutkimusongelman kautta.
Teorialähteinä käytän kirjoittamiseen ja printtimediassa vaikuttamiseen liittyviä teoksia, joista päälähteenä on Tom Lundbergin Kirjoita, Vaikuta, Menesty! (2001). Vaikka kirja on yli kymmenen vuotta vanha, se sisältää erinomaisia käytännön ohjeita ja vinkkejä kirjoittajalle. Tarinankerronnan säännöt ovat ajattomat ja niitä voi hyödyntää lähes kaikessa journalismissa. Toinen tärkeä ja hieman nykypäiväisempi lähdekirjani on Marketta Rentolan Vaikuta Mediassa - Kirjoittamisen keinot tutuiksi (2010). Lisäksi valitsin tarkastelun kohteeksi kirjailija Jouni Hynysen ja hänen kolumnikokoelmansa Rakkaudella, Hynynen (2007), koska mielestäni siinä on selkeästi esillä kolumnille ominaisia piirteitä: omakohtaisuus, provosointi ja kärjistäminen.
Subjektiivinen näkökulma antaa useita vuorovaikutuksen välineitä. Tutkielman johtopäätös on, että elämyksellinen, konkreettisilla tosielämän esimerkeillä ja hauskoilla yksityiskohdilla yhteen nidottu teksti on paras keino päästä lähelle lukijaa. Lukijan on kyettävä jollain tavalla samastumaan kirjoittajan kokemusmaailmaan. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan on osattava myös pysyä asiassa, saada sanoma perille ja perustella omat näkemykset tarpeeksi hyvin, olivatpa ne kuinka järjettömiä tahansa.
Pohdin myös tapoja tuottaa tällaista sujuvaa, hauskaa ja vakuuttavaa tekstiä, joka innostaa lukijan ajattelemaan eteenpäin kirjoittajan esille nostamia seikkoja. Aiheen valinta, käsittelytapa ja kirjoitustyyli nousivat tärkeiksi tekijöiksi, joihin kirjoittajalla on näkökulman vapauden ansiosta mahdollisuus vaikuttaa. Hän määrittelee itse myös ne tavoitteet, joihin tekstillään pyrkii.