Lapsen diabetes: Kirjallisuuskatsaus lapsen diabeteksen hoidon muuttumisesta vuosikymmenten saatossa
Simonen, Sara (2020)
Simonen, Sara
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102011795
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102011795
Tiivistelmä
Diabetesta on tutkittu jo kauan ja siitä on julkaistu paljon tutkimuksia ja artikkeleita. Insuliinin keksimisestä tulee ensi vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata sitä, miten lapsen diabeteksen hoito on muuttunut lääke- ja ruokavaliohoidon sekä ohjauksen näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa lisätietoa kootusti, miten eri vuosikymmeninä lapsen diabeteksen lääke- ja ruokavaliohoito sekä ohjaus ovat muuttuneet Suomessa. Opinnäytetyö on tehty kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Työn vaiheita olivat tutkimuskysymysten asettaminen, aineiston haku ja valinta, sisällönanalyysi ja tulosten esittäminen. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 12 artikkelia eri vuosikymmeniltä.
Diabeteksen hoitolinjaukset ovat muuttuneet suurin harppauksin. Kun vielä sata vuotta sitten diabetekseen sairastunut lapsi eli diagnoosin saatuaan vuodesta kahteen, nykyään diabetesta sairastava lapsi voi elää samanlaista elämää kuin ikätoveritkin. Kullekin diabeetikolle yksilöllinen hoidon suunnittelu ja toteutus niin lääke- ja ruokavaliohoidossa kuin hoidon ohjauksessakin on tärkeää. Ei ole olemassa yhtä ja oikeaa tapaa, joka sopii kaikille. Vaikka diabetesta ei voida parantaa, pystytään nykyaikaisilla hoitomenetelmillä ja digitalisaatiota hyödyntäen minimalisoimaan diabeetikon kokema kuormitus sairaudestaan. Diabetesta sairastavan lapsen tulee voida tuntea itsensä terveeksi. Hänen tulee sairaudestaan huolimatta voida leikkiä, käydä koulua ja harrastaa haluamiaan asioita. Onnistunut hoito turvaa sen, että lapsi kasvaa, kehittyy ja itsenäistyy normaalisti.
Diabeteksen hoitolinjaukset ovat muuttuneet suurin harppauksin. Kun vielä sata vuotta sitten diabetekseen sairastunut lapsi eli diagnoosin saatuaan vuodesta kahteen, nykyään diabetesta sairastava lapsi voi elää samanlaista elämää kuin ikätoveritkin. Kullekin diabeetikolle yksilöllinen hoidon suunnittelu ja toteutus niin lääke- ja ruokavaliohoidossa kuin hoidon ohjauksessakin on tärkeää. Ei ole olemassa yhtä ja oikeaa tapaa, joka sopii kaikille. Vaikka diabetesta ei voida parantaa, pystytään nykyaikaisilla hoitomenetelmillä ja digitalisaatiota hyödyntäen minimalisoimaan diabeetikon kokema kuormitus sairaudestaan. Diabetesta sairastavan lapsen tulee voida tuntea itsensä terveeksi. Hänen tulee sairaudestaan huolimatta voida leikkiä, käydä koulua ja harrastaa haluamiaan asioita. Onnistunut hoito turvaa sen, että lapsi kasvaa, kehittyy ja itsenäistyy normaalisti.