Yläraajaproteesia käyttävän lapsen hoito ja kuntoutus : vanhempien ja moniammatillisen työryhmän perusteet hyvälle käytännölle
Rautakorpi, Sanna (2011)
Rautakorpi, Sanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112215038
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112215038
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön tavoitteena oli luoda perusteita niiden lasten hoitoon ja kuntoutuk-seen, joilla on synnynnäinen yläraajapuutos ja jotka aloittavat proteesin käytön HUS HYKS Naisten ja lastentautien tulosyksikössä, lastenkirurgisella toimialalla. Kehittämistyössä sel-vitettiin potilaiden hoitoon osallistuvan moniammatillisen työryhmän sekä potilaiden van-hempien käsityksiä proteesin käyttöä tukevasta kuntoutuksesta sekä kuntoutuksen kehit-tämiskohteista. Työelämälähtöisen kehittämisen tarkoituksena oli lisätä asiantuntijoiden yhteisöllistä osaamista harvinaisesta potilasryhmästä sekä tukea lapsen kykyä toimia ikä-tasoisissa toiminnoissa parhaalla mahdollisella tavalla hyvään käytäntöön perustuvan kun-toutuksen keinoin.
Kehittämistyössä hyödynnettiin toimintatutkimuksen strategiaa, jonka tyypillisiä piirteitä ovat käytännönläheisyys ja yhdessä tekeminen. Kehittämistyön aikana moniammatillinen työryhmä kokoontui neljä kertaa. Tapaamisissa keskusteltiin laajasti synnynnäisiin yläraa-japuutoksiin, proteeseihin ja kuntoutukseen liittyvistä aiheista. Perheiden näkökulmaa saa-tiin mukaan haastattelemalla neljää vanhempaa teemahaastattelun keinoin. Työryhmän ja vanhempien tuottama aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Moniammatilliseen päätöksentekoon perustuen työryhmä yhdisti vanhempien, työryhmän sekä kansainvälisten tutkimusten keskeiset tulokset ja kirjasi hyvän käytännön perusteita. Perusteissa korostuu kuntoutustoimien oikea-aikaisuus, kohdentuminen sekä riittävyys. Hoidon alkuvaiheessa kuntoutustoimet, kuten riittävä tuki ja tieto kohdistuvat ensisijaisesti vanhempiin. Lapsen kasvaessa kuntoutustoimien tulee kohdistua lapsen kautta koko per-heeseen ja lapsen lähiympäristöön. Hoidosta vastaavien tulee tarjota lapselle riittävä pro-teesin käyttöä tukeva asiantunteva ohjaus sekä arvioida lapsen yksilöllistä tuen tarvetta kasvun ja kehityksen taitekohdissa. Hyvän käytännön perusteita ja määriteltyjä kehittämis-kohteita voidaan hyödyntää jatkossa myös muissa potilasryhmän hoidosta vastaavissa tahoissa.
Kehittämistyössä hyödynnettiin toimintatutkimuksen strategiaa, jonka tyypillisiä piirteitä ovat käytännönläheisyys ja yhdessä tekeminen. Kehittämistyön aikana moniammatillinen työryhmä kokoontui neljä kertaa. Tapaamisissa keskusteltiin laajasti synnynnäisiin yläraa-japuutoksiin, proteeseihin ja kuntoutukseen liittyvistä aiheista. Perheiden näkökulmaa saa-tiin mukaan haastattelemalla neljää vanhempaa teemahaastattelun keinoin. Työryhmän ja vanhempien tuottama aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Moniammatilliseen päätöksentekoon perustuen työryhmä yhdisti vanhempien, työryhmän sekä kansainvälisten tutkimusten keskeiset tulokset ja kirjasi hyvän käytännön perusteita. Perusteissa korostuu kuntoutustoimien oikea-aikaisuus, kohdentuminen sekä riittävyys. Hoidon alkuvaiheessa kuntoutustoimet, kuten riittävä tuki ja tieto kohdistuvat ensisijaisesti vanhempiin. Lapsen kasvaessa kuntoutustoimien tulee kohdistua lapsen kautta koko per-heeseen ja lapsen lähiympäristöön. Hoidosta vastaavien tulee tarjota lapselle riittävä pro-teesin käyttöä tukeva asiantunteva ohjaus sekä arvioida lapsen yksilöllistä tuen tarvetta kasvun ja kehityksen taitekohdissa. Hyvän käytännön perusteita ja määriteltyjä kehittämis-kohteita voidaan hyödyntää jatkossa myös muissa potilasryhmän hoidosta vastaavissa tahoissa.