TÄYSTIILIRAKENTEISEN PIENTALON ENERGIATALOUS
Keränen, Lauri (2011)
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116853
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116853
Tiivistelmä
Pientalon energiankulutus aiheuttaa rakennuksen käyttäjille vuositasolla suhteellisen suuren taloudellisen menoerän. Energiankulutusta pienentämään lähtiessä on tärkeä tiedostaa, mihin ja kuinka paljon energiaa rakennuksessa kuluu. Opinnäytetyön kohteena oli 1970-luvulla rakennettu täystiilirakenteinen öljylämmitteinen pientalo. Tavoitteena oli selvittää rakennuksen kokonaisenergiankulutus ja kartoittaa, miten käytettävä energia rakennuksessa jakautuu eri vaipan ja talotekniikan osa-alueille.
Talon todellinen energiankulutus saatiin selville vuotuisista öljy-, sähkö- ja vesimaksuista. Teoreettinen energiakulutus laskettiin Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D5 mukaan ja laskelmat tarkastettiin valmiilla käyttöön soveltuvalla ohjelmalla. Tuloksia verrattiin todelliseen energiankulutukseen. Taloon suoritettiin lisäksi lämpökuvaus, jolla kartoitettiin rakennuksen ulkovaipan kuntoa ja lämmöneristävyyttä. Saatujen tulosten pohjalta laskettiin, millä rakennuksen osa-alueilla energiatalouden parantaminen olisi tulevaisuudessa taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi kartoitettiin mahdollinen aurinkoenergian hyödyntäminen kohteen lämmityksessä.
Opinnäytetyössä saatiin selville rakennuksen energiankulutuksen jakautuminen. Laskelmien perusteella todettiin, että tulevaisuudessa erityisesti yläpohjan lisälämmöneristäminen kannattaa ottaa varsinkin saneerauksia suunnitellessa esille. Vanhojen 2-kerrosikkunoiden vaihtaminen nykyaikaisempiin ikkunoihin on asumismukavuuden kannalta arvioitaessa järkevää. Ulko-ovien uudelleen säätäminen ja tiivistäminen on korjauskohteena halpa investointi, jolla asumismukavuuden lisäksi parannetaan myös rakennuksen energiataloutta. Varaavan takan korjaamisella käyttökelpoiseksi voitaisiin säästää talviaikaan öljylämmityskustannuksissa.
Talon todellinen energiankulutus saatiin selville vuotuisista öljy-, sähkö- ja vesimaksuista. Teoreettinen energiakulutus laskettiin Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D5 mukaan ja laskelmat tarkastettiin valmiilla käyttöön soveltuvalla ohjelmalla. Tuloksia verrattiin todelliseen energiankulutukseen. Taloon suoritettiin lisäksi lämpökuvaus, jolla kartoitettiin rakennuksen ulkovaipan kuntoa ja lämmöneristävyyttä. Saatujen tulosten pohjalta laskettiin, millä rakennuksen osa-alueilla energiatalouden parantaminen olisi tulevaisuudessa taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi kartoitettiin mahdollinen aurinkoenergian hyödyntäminen kohteen lämmityksessä.
Opinnäytetyössä saatiin selville rakennuksen energiankulutuksen jakautuminen. Laskelmien perusteella todettiin, että tulevaisuudessa erityisesti yläpohjan lisälämmöneristäminen kannattaa ottaa varsinkin saneerauksia suunnitellessa esille. Vanhojen 2-kerrosikkunoiden vaihtaminen nykyaikaisempiin ikkunoihin on asumismukavuuden kannalta arvioitaessa järkevää. Ulko-ovien uudelleen säätäminen ja tiivistäminen on korjauskohteena halpa investointi, jolla asumismukavuuden lisäksi parannetaan myös rakennuksen energiataloutta. Varaavan takan korjaamisella käyttökelpoiseksi voitaisiin säästää talviaikaan öljylämmityskustannuksissa.