Erityislapsiperheiden kokemuksia ruoka-avusta

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee erityislapsiperheiden kokemuksia poikkeusolojen aikana saadusta ruoka-avusta. Tarkoituksena on tutkia, millainen merkitys Leijonaemoilta saadulla ruoka-avulla on ollut erityislapsiperheiden elämänlaatuun. Tavoitteena on tuottaa Leijonaemoille tietoa palvelumuodosta, joka oli käytössä ensimmäistä kertaa keväällä 2020 poikkeusolojen aikana. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu elämänlaadun teorian määrittelystä. Lisäksi työssä avataan koronavirusepidemiaa ja ruoka-apua ilmiöinä sekä erityislapsiperheen käsitettä.

Opinnäytetyön yhteistyötahona toimi valtakunnallinen yhdistys Leijonaemot ry, jonka tavoitteena on tuottaa vertaistukitoimintaa erityislapsiperheille sekä tukea heidän jaksamista ja hyvinvointia. Yhdistys tarjoaa monipuolisesti vertaistukitoimintaa erityislapsiperheiden vanhemmille ja lisäksi perheille on tarvittaessa tarjolla kriisipalvelua. Yhdistyksen toiminta on avointa kaikille erityislapsiperheille.

Laadullinen aineisto on kerätty teemahaastattelun muodossa neljältä erityislapsiperheeltä, jotka olivat saaneet ruoka-apua Leijonaemoilta poikkeusolojen aikana keväällä 2020. Haastatteluaineistosta nousi esille, että kaikki ruoka-apua saaneet perheet kokivat avulla olleen positiivinen vaikutus perheen elämänlaatuun. Ruoka-avun sisältö koettiin vastanneen perheiden tarpeisiin. Lisäksi aineistosta nousi merkittävästi esiin miten koronaviruksen vaikutukset ja poikkeusoloihin siirtyminen olivat muuttaneet perheiden arkea. Kaikissa perheissä lapset olivat siirtyneet kotikouluun tai jääneet pois päiväkodista. Lähes kaikissa haastatteluissa nousi esiin muutokset perheen vanhempien työtilanteissa. Haastateltavia yhdisti kokemus siitä, että ruoka-apu oli auttanut perhettä myös taloudellisesti.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että perheiden tarpeita vastaava ruoka-apu on hyvä keino tukea perheitä ja parantaa heidän elämänlaatua haasteellisissa elämäntilanteissa. Kotiin kuljetettava ruoka-apu on hyvä palvelumuoto, joka olisi hyödyllinen muutenkin kuin poikkeusolojen aikana.

This thesis deals with the experiences of food aid that families of children with special needs have received during the emergency conditions. The purpose is to produce information for the association Leijonaemot, of the service model that was in operation for the first time in the spring of 2020, during the emergency conditions. The theoretical framework of this thesis is comprised of the defining of the theory of quality of life. Additionally, this thesis addresses the covid-19 pandemic and food aid as a phenomenon, as well as the concept of families of children with special needs.

The collaborative party of this thesis was the national association Leijonaemot that aims to generate peer support activities for the families of children with special needs and to support their coping and wellbeing. The association offers peer support activities for the parents of families of children with special needs in a versatile manner, and in addition, crisis services are available for families if necessary. The activities of the association are available for all the families of children with special needs.

The qualitative data is collected via thematic interviews from four families of children with special needs who had received food aid from the Leijonaemot during the emergency conditions in the spring of 2020. What emerged from the data collected via the interviews was that every single one of the families that had received food aid had found it to have a positive effect on the family’s quality of life. The contents of the food aid were found to match the families’ needs. In addition, what considerably emerged from the data was how the effects of the covid-19 pandemic and the shift to emergency conditions had changed the everyday life of the families. In all the interviewed families, the children had transferred to home schooling or were withdrawn from kindergarten. In almost all the interviews, the changes of the employment situation of the parents of the families came up as well. Receiving of the food aid had helped the families financially as well, and this was a shared experience for all the interviewees.

In conclusion, it can be stated that the food aid matching a family’s needs is a good way to support families and enhance the quality of their lives in demanding conditions. Home delivered food aid is a good service model that would be beneficial outside of emergency conditions as well.