Huoltolokijärjestelmä
Marjakangas, Pauli (2011)
Marjakangas, Pauli
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120917880
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120917880
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli sähköisen huoltolokijärjestelmän kehittäminen pieniä kotimaisia elektromekaniikan valmistustoimintaa harjoittavia yrityksiä varten. Tavoitteena oli kattaa myös sellaisten yritysten tarpeet, joilla mahdollisesti on käytössään ISO 9001 -standardin mukainen laadunhallintajärjestelmä ja ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Kehitystyötä ei tehty minkään tietyn yrityksen tarpeisiin perustuen, vaan tavoite oli saada aikaiseksi yleiskäyttöinen järjestelmä, joka myöhemmin voitaisiin kaupallistaa niin haluttaessa. Kaupallistaminen ei kuulunut työn tavoitteisiin, eikä järjestelmälle ollut pilottiasiakasta. Työn tavoiteasetannan selkeyttämiseksi suoritettiin suppea internettutkimus, jonka avulla kartoitettiin markkinoilta vastaavaan tarkoitukseen löytyvien ratkaisujen tarjonta ja sisältö.
Varsinainen kehitystyö suoritettiin 4-vaiheisena ohjelmistotuotantoprojektina, jonka suunniteltu kesto oli 11 viikkoa. Projektin vaiheita olivat määrittely-, suunnittelu-, toteutus- ja lopetusvaihe. Määrittelyvaiheen aikana asiakasvaatimusten pohjalta hahmoteltiin järjestelmä, joka koostui neljästä erillisestä osasta: 1. Tietokanta (MySql), 2. Ylläpito-ohjelma (C# Windows Forms Application), 3. Asiakasohjelma (C# Windows Forms Application), 4. Etäkäyttöliittymä (HTML/PHP). Järjestelmäosa numero 4 oli ehdollinen ja se päätettiin toteutusvaiheen aikana jättää pois. Sen sisältämä toiminnallisuus sisällytettiin ylläpito-ohjelmaan.
Kehitystyön tuloksena syntyi järjestelmä, jonka avulla asiakas kykenee hallinnoimaan erilaisten volyymituotannon testauksessa käytettävien laitteistojen ja laitteiden ylläpito-, kalibrointi- ja korjaustoimintaa. Järjestelmä tuottaa tarvittavat palvelut, joita tarvitaan ennakoivien huoltotoimien määrittämiseen ja seuraamiseen sekä korjaustoimien tilastointiin. Järjestelmää voidaan käyttää apuna myös laitehallinnassa laajemmassa merkityksessä. Sen avulla voidaan yksilöidä jokainen yksittäinen kohde ja sille määritetyt tiedot. Tätä palvelua voidaan hyödyntää esimerkiksi ISO-auditointien yhteydessä, jolloin laitteiden sijainti ja huoltotilanne tulee voida todentaa. Laitehallintaan liittyen järjestelmään lisättiin myös toiminnallisuus, joka kerää laitteistojen käyttöaika- ja tilatietoja myöhempää tarkastelua varten. Kaikki järjestelmään taltioidut tapahtumat sisältävät aikaleiman, joten ne ovat jäljitettäviä. Järjestelmän tietojen säilyvyyden turvaamiseksi ylläpito-ohjelmaan luotiin toiminnallisuus, jonka avulla käyttäjille voidaan luoda yksilölliset käyttäjätunnukset ja niihin liittyvät käyttöoikeudet sekä toiminnallisuus tietokannan varmuuskopioiden luomiseen ja palauttamiseen.
Työ valmistui alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ennalta asetetun aikataulun puitteissa. Vaikka työn sisältöön tehtiin kehitystyön edetessä joitain muutoksia, voitaneen sanoa, että alkuperäiset työlle asetetut tavoitteet ja vaatimukset toteutuivat.
Varsinainen kehitystyö suoritettiin 4-vaiheisena ohjelmistotuotantoprojektina, jonka suunniteltu kesto oli 11 viikkoa. Projektin vaiheita olivat määrittely-, suunnittelu-, toteutus- ja lopetusvaihe. Määrittelyvaiheen aikana asiakasvaatimusten pohjalta hahmoteltiin järjestelmä, joka koostui neljästä erillisestä osasta: 1. Tietokanta (MySql), 2. Ylläpito-ohjelma (C# Windows Forms Application), 3. Asiakasohjelma (C# Windows Forms Application), 4. Etäkäyttöliittymä (HTML/PHP). Järjestelmäosa numero 4 oli ehdollinen ja se päätettiin toteutusvaiheen aikana jättää pois. Sen sisältämä toiminnallisuus sisällytettiin ylläpito-ohjelmaan.
Kehitystyön tuloksena syntyi järjestelmä, jonka avulla asiakas kykenee hallinnoimaan erilaisten volyymituotannon testauksessa käytettävien laitteistojen ja laitteiden ylläpito-, kalibrointi- ja korjaustoimintaa. Järjestelmä tuottaa tarvittavat palvelut, joita tarvitaan ennakoivien huoltotoimien määrittämiseen ja seuraamiseen sekä korjaustoimien tilastointiin. Järjestelmää voidaan käyttää apuna myös laitehallinnassa laajemmassa merkityksessä. Sen avulla voidaan yksilöidä jokainen yksittäinen kohde ja sille määritetyt tiedot. Tätä palvelua voidaan hyödyntää esimerkiksi ISO-auditointien yhteydessä, jolloin laitteiden sijainti ja huoltotilanne tulee voida todentaa. Laitehallintaan liittyen järjestelmään lisättiin myös toiminnallisuus, joka kerää laitteistojen käyttöaika- ja tilatietoja myöhempää tarkastelua varten. Kaikki järjestelmään taltioidut tapahtumat sisältävät aikaleiman, joten ne ovat jäljitettäviä. Järjestelmän tietojen säilyvyyden turvaamiseksi ylläpito-ohjelmaan luotiin toiminnallisuus, jonka avulla käyttäjille voidaan luoda yksilölliset käyttäjätunnukset ja niihin liittyvät käyttöoikeudet sekä toiminnallisuus tietokannan varmuuskopioiden luomiseen ja palauttamiseen.
Työ valmistui alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ennalta asetetun aikataulun puitteissa. Vaikka työn sisältöön tehtiin kehitystyön edetessä joitain muutoksia, voitaneen sanoa, että alkuperäiset työlle asetetut tavoitteet ja vaatimukset toteutuivat.
