Sähköinen vientitullaus huolitsijan näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä tarkoittaa sähköinen vientiselvitys ja kuinka sähköinen vientiselvittäminen koetaan huolitsijan näkökulmasta katsottuna. Työssä tutkitaan myös, miten järjestelmä on käytännössä toiminut, millaista koulutusta kohderyhmä on aiheesta saanut ja onko koulutus ollut riittävää. Lisäksi selvitetään, miten sähköistä vientiselvittämistä voitaisiin vielä kehittää. Opinnäytetyö on jaettu johdanto-, teoria- ja empiiriseen osaan. Tutkimuksen teoriaosiossa on käsitelty tullijärjestelmää, vientitullausmenettelyjä, tullitoiminnan sähköistämistä ja huolinnan eri osa-alueita. Empiirisessä osassa keskitytään eri tutkimusmenetelmiin, kyselytutkimuksen toteuttamiseen, tutkimustulosten läpikäymiseen ja lopuksi johtopäätösten pohtimiseen. Empiirinen osuus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä, jossa lähetettiin kyselylomake e-lomaketta apuna käyttäen vientiselvitysten parissa päivittäin työskenteleville henkilöille. Tutkimuksen mukaan sähköisten vienti-ilmoitusten antaminen koetaan pääsääntöisesti helpoksi, vaivattomaksi ja ennen kaikkea nopeaksi toimenpiteeksi. Ongelmat aiheutuvat yleensä tullin ja yrityksen välisistä yhteysongelmista tai sanomapohjaisen ohjelman suorituskyvystä. Kehitysehdotukset liittyivät näihin edellä mainittuihin seikkoihin.

The objective of this thesis was to solve what electronic customs clearance is and how the export clearance process is experienced from the freight forwarders’ point of view. The thesis also researched how the system has worked in practice, what kind of training has been given to the staff members and has the training been extensive enough for the target group. The aim was also to find out if there is something that can be developed in the export declaration system. The thesis is divided into three sections: introduction, a theoretical and an empirical –study. The theoretical study concentrated on introducing customs in general, clarifying export declaration methods and processes as well as customs electronical services and freight forwarding. The empirical study focused on different kinds of research methods, conducting a survey and the research questions and finally a conclusion on the study conducted. The empirical study was conducted with a quantitative research method where questionnaires were sent by using an internet-based e-form to people who are daily working in the field of export declarations. Based on the study the electronic export clearance system is mainly seen as being simple and effortless and first of all a rapid way of working. Problems, which are acquired the most, are usually connection problems in performance with the customs systems or the company’s internal communication systems. The made development proposals are related to these issues.