Pisteet Musiikkitalolle : Helsingin Musiikkitalon esteettömyyskartoitus näkövammaisen asiakkaan kannalta

Abstract

Uusia rakennuksia suunnitellaan ja rakennetaan jatkuvasti lisää. Vanhoja rakennuksia peruskorjataan ja muokataan soveltumaan kaikille henkilöille toimiviksi. 2000-luvulla on kehitetty erilaisia projekteja, joiden tavoitteena on ollut kehittää kaupunkeja ja rakennuksia kaikille henkilöryhmille soveltuviksi. Opinnäytetyön aiheena on Helsingin uuden Musiikkitalon kartoittaminen näkövammaisen asiakkaan kannalta. Työssä haluttiin tutkia, kuinka esteettömyys on otettu huomioon Musiikkitalossa. Musiikkitalo kartoitettiin syksyllä 2011 ”Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus. Opas kartoituksen tilaajalle ja toteuttajalle” -oppaan ja sen ohelle kehitettyjen kartoituslomakkeiden avulla. Lisäksi apuvälineinä käytettiin valaistusvoimakkuusmittaria, rullamittaa ja kameraa. Rakennuksen eri tilat kartoitettiin tutkimalla muun muassa niiden valaistusvoimakkuuksia, mitoituksia ja värien käyttöä. Kartoituslomakkeille kirjattiin tulokset, joista tuotettiin kirjallinen raportti.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui tapaustutkimus. Tutkimuksessa hyödynnettiin kahta erilaista tiedonkeruumenetelmää tulosten kattavuuden takaamiseksi. Tiedonkeruumenetelminä olivat kartoittaminen ja näkövammaisen henkilön haastatteleminen. Haastattelumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, joka tunnetaan myös nimellä teemahaastattelu. Haastattelun apuna käytettiin kartoitusoppaasta löytyvää käyttäjäkyselyn lomakepohjaa. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin näkövammaisuutta, esteettömyyttä, esteetöntä rakentamista, lainsäädäntöä ja esteettömyyskartoitusta.

Musiikkitalossa on otettu esimerkillisesti huomioon esteettömyys näkövammaisen kannalta. Rakennuksesta löytyy paljon näkövammaisen toimimista tukevia asioita, kuten pistekirjoitusta, kohokarttoja, ainutlaatuisia ohjauslistoja ja varoittavia nappuloita sekä tummuusaste-eroja. Näkövammaisen kannalta huonoja ratkaisuja ovat värikontrastien puute ja häikäisyhaittaa aiheuttavat suuret lasipinnat. Kartoituksen perusteella kehiteltiin muutamia parannusehdotuksia.

Opinnäytetyön tarkoituksena on toimia kannustimena optometristeille, jotka ovat kiinnostuneita esteettömyydestä näkövammaisen henkilön näkökulmasta. Asiaan perehtyneet optometristit voivat antaa asiantuntija-apua uusien rakennusten suunnittelussa tai vanhojen rakennusten kunnostamisessa, kun kyseessä on näkövammaisen henkilön liikkuminen ja toimiminen tilassa. Opinnäytetyö voisi toimia myös vertailukohteena kartoittaessa muita julkisia rakennuksia.

Estimating the Accessibility for the Visually Impaired at Helsinki Music Centre. Many projects are being developed in the 21st century to ensure that cities and public houses are available to all people including the handicapped and elderly people. The purpose of this final project was to estimate the accessibility at the new Helsinki Music Centre considering visually impaired customers. The issues we examined in the estate were the illuminance, the measurements, and the use of colors and contrasts. The instruments used were a tape measure, an indicator of illuminance and a camera. The results were documented on a survey form and a written report was produced. The survey was accomplished in autumn 2011.

The study was conducted as a case study method. The material was collected with two different methods to ensure the reliability of the final project, which were surveying the building and an interview of a visually impaired person. We used a semi-structured interview also known as theme interview. The theory part elaborates visual impairment, accessibility, laws considering accessibility in construction and methods of estimating accessibility.

The Music Centre is a good example of accessibility considering a visually impaired customer. There are many helpful items guiding a visually impaired customer to walk and function in the estate. Lack of contrasts of colors, big windows and use of glass as wall material which may cause dazzling, are not ideal solutions for a visually impaired person. A few improvement propositions were made during the estimation.

The purpose of our final project was to provide information for optometrists interested in accessibility for visually impaired people. Optometrists specialized in accessibility may offer their expertise for designing and building new estates or re-building old ones. This study could also be used as comparison material when estimating the accessibility of other buildings.