Oma kokemus näkemisestä : näönseulonta Optometrian koulutusohjelmaan pyrkiville
Manninen, Helmi; Sivonen, Marjaana (2008)
Manninen, Helmi
Sivonen, Marjaana
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2008
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111714756
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111714756
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena on selvittää, kuinka tutkittavan oma kokemus näkemisestä korreloi näönseulonnasta saatujen tulosten kanssa. Lisäksi selvitämme työssämme nuorilla yleisesti esiintyvien näkemiseen liittyvien ongelmien määrää. Vertaamme myös tutkimustuloksiamme aiempiin tutkimuksiin.
Tutkimus on laadultaan kvantitatiivinen ja se toteutettiin näönseulontana optometrian koulutusohjelmaan pyrkiville nuorille. Tutkimusjoukko koostui 48 nuoresta henkilöstä, joiden keski-ikä oli noin 20 vuotta. Selvitimme laatimamme kyselylomakkeen avulla, kuinka tutkittavat itse arvioivat näkökykyään erilaisissa tilanteissa. Tutkimusaineisto koostui näönseulonnasta saaduista tuloksista ja kyselylomakkeen vastauksista. Näiden aineistojen välistä korrelaatiota tutkittiin vertailemalla niitä SPSS-ohjelman avulla.
Tutkimustuloksissa ilmeni runsaasti nuorilla yleisesti esiintyviä näkemisen ongelmia, kuten binokulariteetin häiriöitä, myoopeilla ylikorjattuja ja hyperoopeilla alikorjattuja näönkorjauksia sekä lähelle katsoessa astenooppisia oireita. Tutkittavien omaa näkemisen kokemusta selvittäessämme erityisesti heikko kaukonäkö ja diplopia koettiin muita oireita ongelmallisemmiksi. Muuttujat ”minulla on näkemiseen liittyviä vaivoja” ja ”näen usein kaksoiskuvia” korreloivat positiivisesti keskenään (r=0,30, p ≤0,05). Muuttujat ”minulla on näkemiseen liittyviä vaivoja” ja ”näen hyvin kauas katsoessa” korreloivat negatiivisesti keskenään (r=-0,48, p ≤0,001). Huomasimme myös, että forioita ilmeni enemmän henkilöillä, joilla oli joko yli- tai alikorjatut lasit. Horisontaaliforioiden ja syklodamisten näöntarkkuuksien välillä oli siis positiivinen korrelaatio (r=0,40, p ≤0,01).
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkimusjoukon oma kokemus näkemisestään vastasi hyvin seulontatuloksia. Oletimme, että nuorilla olisi tullut enemmän ilmi forioita ja niistä johtuvia ongelmia. Huomasimme myös, kuinka tärkeää tarkentavien kysymysten esittäminen näöntarkastuksen yhteydessä on, sillä ongelmat tulivat esiin vasta näkemisen laatua kartoittavilla tarkentavilla kysymyksillä.
Tutkimus on laadultaan kvantitatiivinen ja se toteutettiin näönseulontana optometrian koulutusohjelmaan pyrkiville nuorille. Tutkimusjoukko koostui 48 nuoresta henkilöstä, joiden keski-ikä oli noin 20 vuotta. Selvitimme laatimamme kyselylomakkeen avulla, kuinka tutkittavat itse arvioivat näkökykyään erilaisissa tilanteissa. Tutkimusaineisto koostui näönseulonnasta saaduista tuloksista ja kyselylomakkeen vastauksista. Näiden aineistojen välistä korrelaatiota tutkittiin vertailemalla niitä SPSS-ohjelman avulla.
Tutkimustuloksissa ilmeni runsaasti nuorilla yleisesti esiintyviä näkemisen ongelmia, kuten binokulariteetin häiriöitä, myoopeilla ylikorjattuja ja hyperoopeilla alikorjattuja näönkorjauksia sekä lähelle katsoessa astenooppisia oireita. Tutkittavien omaa näkemisen kokemusta selvittäessämme erityisesti heikko kaukonäkö ja diplopia koettiin muita oireita ongelmallisemmiksi. Muuttujat ”minulla on näkemiseen liittyviä vaivoja” ja ”näen usein kaksoiskuvia” korreloivat positiivisesti keskenään (r=0,30, p ≤0,05). Muuttujat ”minulla on näkemiseen liittyviä vaivoja” ja ”näen hyvin kauas katsoessa” korreloivat negatiivisesti keskenään (r=-0,48, p ≤0,001). Huomasimme myös, että forioita ilmeni enemmän henkilöillä, joilla oli joko yli- tai alikorjatut lasit. Horisontaaliforioiden ja syklodamisten näöntarkkuuksien välillä oli siis positiivinen korrelaatio (r=0,40, p ≤0,01).
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkimusjoukon oma kokemus näkemisestään vastasi hyvin seulontatuloksia. Oletimme, että nuorilla olisi tullut enemmän ilmi forioita ja niistä johtuvia ongelmia. Huomasimme myös, kuinka tärkeää tarkentavien kysymysten esittäminen näöntarkastuksen yhteydessä on, sillä ongelmat tulivat esiin vasta näkemisen laatua kartoittavilla tarkentavilla kysymyksillä.