Potilastyössä tapahtuneiden väkivalta- ja uhkatilanteiden ilmoittamisen merkitys röntgenosastolle
Partonen, Marja; Pehtonen, Sanna (2011)
Partonen, Marja
Pehtonen, Sanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120517189
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120517189
Tiivistelmä
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) väkivaltatilanteita ilmoitetaan 1200–1600 tapausta vuodessa. Vuonna 2010 HUS-Röntgenissä ilmoitettiin 23 väkivalta- ja uhkatilannetta, joissa yleisimmin tekijänä oli potilas. Röntgenhoitajiin kohdistuva väkivalta on yleisimmin henkistä. Väkivalta voi olla myös fyysistä, kuten tönimistä, potkimista, lyömistä tai liikkumisen rajoittamista. Väkivalta- ja uhkatilanteista tulee aina tehdä ilmoitus, jonka avulla röntgenhoitaja tuo esille tilanteiden todellisen määrän ja näin väkivalta- ja uhkatilanteita pystytään seuraamaan. Ilmoituksen avulla röntgenhoitaja antaa mahdollisuuden ennaltaehkäistä väkivalta- ja uhkatilanteita ja parantaa henkilöturvallisuutta.
Opinnäytetyömme tarkoituksena on tuoda ilmi, mikä merkitys poikkeamailmoituksen tekemisellä on röntgenhoitajan näkökulmasta. Haluamme tuoda esille, mitkä ovat röntgenhoitajien ilmoituskäytännöt sekä miten työturvallisuutta ja -ympäristöä voitaisiin kehittää Jorvin röntgenissä. Toteutimme määrällisen selvityksemme kyselylomakkeen avulla kesällä 2011. Kyselylomakkeessa oli strukturoituja sekä avoimia kysymyksiä. Kysely oli suunnattu 35:lle Jorvin röntgenin röntgenhoitajalle (n=27). Selvitysaineistoa analysoitiin PASW Statistics -ohjelman, kuvailevien menetelmien ja sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista selvisi, että Jorvin röntgenissä osataan tehdä poikkeamailmoituksia melko hyvin, mutta röntgenhoitajien valmiuksia niiden tekemiseen olisi hyvä vielä kehittää. Turvallisuuskoulutuksen sisältöön kaivattiin enemmän tietoa väkivalta- ja uhkatilanteiden riskeistä sekä niiden tunnistamisesta. Jorvin röntgenin työturvallisuutta ja -ympäristöä voitaisiin parantaa kehittämällä etenkin hälytysjärjestelmää.
Selvityksemme tuloksia voidaan hyödyntää Jorvin röntgenissä väkivalta- ja uhkatilanteiden ennaltaehkäisyn parantamisessa sekä lisäämällä röntgenhoitajien valmiuksia poikkeamailmoituksien tekemiseen. Työmme lisää röntgenhoitajien tietämystä ilmoitusprosessista ja sen merkityksestä. Opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää myös muissakin työyksiköissä.
Opinnäytetyömme tarkoituksena on tuoda ilmi, mikä merkitys poikkeamailmoituksen tekemisellä on röntgenhoitajan näkökulmasta. Haluamme tuoda esille, mitkä ovat röntgenhoitajien ilmoituskäytännöt sekä miten työturvallisuutta ja -ympäristöä voitaisiin kehittää Jorvin röntgenissä. Toteutimme määrällisen selvityksemme kyselylomakkeen avulla kesällä 2011. Kyselylomakkeessa oli strukturoituja sekä avoimia kysymyksiä. Kysely oli suunnattu 35:lle Jorvin röntgenin röntgenhoitajalle (n=27). Selvitysaineistoa analysoitiin PASW Statistics -ohjelman, kuvailevien menetelmien ja sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista selvisi, että Jorvin röntgenissä osataan tehdä poikkeamailmoituksia melko hyvin, mutta röntgenhoitajien valmiuksia niiden tekemiseen olisi hyvä vielä kehittää. Turvallisuuskoulutuksen sisältöön kaivattiin enemmän tietoa väkivalta- ja uhkatilanteiden riskeistä sekä niiden tunnistamisesta. Jorvin röntgenin työturvallisuutta ja -ympäristöä voitaisiin parantaa kehittämällä etenkin hälytysjärjestelmää.
Selvityksemme tuloksia voidaan hyödyntää Jorvin röntgenissä väkivalta- ja uhkatilanteiden ennaltaehkäisyn parantamisessa sekä lisäämällä röntgenhoitajien valmiuksia poikkeamailmoituksien tekemiseen. Työmme lisää röntgenhoitajien tietämystä ilmoitusprosessista ja sen merkityksestä. Opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää myös muissakin työyksiköissä.