Oksimetrian soveltuvuus aivoverenkierron tutkimiseen ensihoidossa
Mäkelä, Simo (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Mäkelä, Simo
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102062002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102062002
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä suunniteltiin ja toteutettiin data-analyysiprosessi ja siihen liittyvä ohjelmakoodi kliinisen tutkimuksen (BOPRA) tarpeisiin. Työssä käytettiin aikasarja-analyysiä fysiologisten signaalien välisen yhteyden tutkimisessa. Tutkittavat signaalit olivat keskivaltimopaine ja aivokudoksen happikyllästeisyys. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa anestesiassa olevien potilaiden aivoverenkierrosta ja mittausmenetelmän soveltuvuudesta ensihoidon toimintaympäristöön.
Datan luonteen hahmottamisessa noudatettiin eksploratiivisen data-analyysin ajatusmallia, jossa graafisten ja tilastollisten yhteenvetojen avulla muodostetaan johtopäätöksiä aineistosta. Laskennassa hyödynnettiin aiemmissa tutkimuksissa kuvailtuja menetelmiä, joiden soveltuvuutta nyt päästään arvioimaan BOPRA-tutkimuksessa ensihoidon viitekehyksessä. Aiemmat tutkimukset keskittyivät pääasiassa tehohoitoon, josta ensihoidon toimintaympäristö poikkeaa pääasiassa liikehäiriöiden ja epästabiilin alkutilanteen tuomien vaihteluiden määrässä sekä potilaskontaktin lyhyydessä.
Ohjelmallisessa toteutuksessa käytettiin työkaluina Python-ohjelmointikielelle kehitettyjä data-analyysin työkaluja, kuten NumPyä, pandasia ja matplotlibiä. Ohjelmakoodin kirjoittamisessa käytettiin Jupyter notebook -ympäristöä sekä tavallisia Python-skriptejä ja -moduuleja. Suoritusympäristön hallintaan käytettiin conda-ohjelmistoa. Versionhallintajärjestelmänä toimi git. Ohjelmakoodin ja teknisen dokumentaation julkaisualustana hyödynnettiin GitHub-palvelua. Väliraportointiin kehitettiin oma järjestelmä hyödyntäen Markdown-merkintäkieltä ja PHP-verkkosivuja.
Tuloksena syntyi tutkimuskäyttöön soveltuva työkalu BOPRA-datan käsittelyyn ja raportointiin. Kehitysprosessin kuluessa tutkijat saivat uudenlaisia välineitä tutkimusdatan tarkasteluun, ja tekijä tuli osaksi tutkimustiimiä.
Datan luonteen hahmottamisessa noudatettiin eksploratiivisen data-analyysin ajatusmallia, jossa graafisten ja tilastollisten yhteenvetojen avulla muodostetaan johtopäätöksiä aineistosta. Laskennassa hyödynnettiin aiemmissa tutkimuksissa kuvailtuja menetelmiä, joiden soveltuvuutta nyt päästään arvioimaan BOPRA-tutkimuksessa ensihoidon viitekehyksessä. Aiemmat tutkimukset keskittyivät pääasiassa tehohoitoon, josta ensihoidon toimintaympäristö poikkeaa pääasiassa liikehäiriöiden ja epästabiilin alkutilanteen tuomien vaihteluiden määrässä sekä potilaskontaktin lyhyydessä.
Ohjelmallisessa toteutuksessa käytettiin työkaluina Python-ohjelmointikielelle kehitettyjä data-analyysin työkaluja, kuten NumPyä, pandasia ja matplotlibiä. Ohjelmakoodin kirjoittamisessa käytettiin Jupyter notebook -ympäristöä sekä tavallisia Python-skriptejä ja -moduuleja. Suoritusympäristön hallintaan käytettiin conda-ohjelmistoa. Versionhallintajärjestelmänä toimi git. Ohjelmakoodin ja teknisen dokumentaation julkaisualustana hyödynnettiin GitHub-palvelua. Väliraportointiin kehitettiin oma järjestelmä hyödyntäen Markdown-merkintäkieltä ja PHP-verkkosivuja.
Tuloksena syntyi tutkimuskäyttöön soveltuva työkalu BOPRA-datan käsittelyyn ja raportointiin. Kehitysprosessin kuluessa tutkijat saivat uudenlaisia välineitä tutkimusdatan tarkasteluun, ja tekijä tuli osaksi tutkimustiimiä.