Asiantuntijaorganisaation tavoite- ja kehityskeskustelumallin ja palautekulttuurin kehittäminen: Miten keskustelulla ja palautteella voi tukea jaksamista ja työhyvinvointia?
Järvinen, Henna (2021)
Järvinen, Henna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102072020
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102072020
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Invalidiliiton tavoite- ja kehityskeskustelumallin ja palautekulttuurin kehittämiseen liittyen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella, miten Invalidiliiton tavoite- ja kehityskeskustelumallia sekä palautekulttuuria voisi kehittää, jotta keskustelu ja palaute tukisivat sekä jaksamista että työhyvinvointia mahdollisimman hyvin. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, miten keskustelulla ja palautteella voi tukea jaksamista ja työhyvinvointia ja mikä on esimiehen tuen vaikutus työhyvinvointiin, työn imuun, työssäjaksamiseen ja motivaatioon. Tässä opinnäytetyössä tavoitteena oli löytää kehitysehdotuksia, joilla voidaan uudistaa jatkuvan prosessin mallia ja kehityskeskustelulomaketta.
Työn viitekehys rakennettiin näistä teemoista: työhyvinvointi, jaksaminen, työmotivaatio ja työn imu sekä palautekulttuuri, keskustelu ja palaute sekä tavoite- ja kehityskeskustelumalli. Tämän opinnäytetyön viitekehyksen aineisto koottiin kirjoista ja internetläheistä. Opinnäytetyön tiedonhankintaa varten toteutettiin monivalintakyselyt esimiehille ja henkilöstölle Metropolian e-lomakkeella. Lisäksi haastateltiin henkilöstöjohtaja Katja Riikolaa. Kehittämistutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista ja kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Laadullinen tutkimus toteutui henkilöstöjohtaja Katja Riikolan teemahaastattelun eri ryhmiin jaetuilla avoimilla kysymyksillä. Tämä valittiin siksi, että saatiin laajoja vastauksia. Määrällinen tutkimus toteutui esimiesten ja henkilöstön eli muiden työntekijöiden monivalintakyselyiden strukturoiduilla kysymyksillä, jolloin saatiin vastauksiksi selkeitä lukuja.
Tärkeimpänä tuloksena oli se, että tavoite- ja kehityskeskustelulomakkeessa, palautteen määrässä ja palautekulttuurissa on parannettavaa. Keskustelulla ja palautteella on merkitystä työhyvinvointiin, työn imuun, työssäjaksamiseen ja motivaatioon. Johtopäätöksenä saatiin kehittämisehdotuksia. Ensimmäisen ehdotus oli se, että sovitaan tavat palautetta, kehittymistä ja työhyvinvointia koskien. Toinen ehdotus oli se, että sovitaan tavat valmentavan otteen ja itseohjautuvuuden lisäämiseksi. Kolmas ehdotus oli se, että kehityskeskustelulomaketta uudistetaan ja se linkitetään tavoitteisiin sekä näiden lisäksi otetaan käyttöön välikeskustelut.
Työn viitekehys rakennettiin näistä teemoista: työhyvinvointi, jaksaminen, työmotivaatio ja työn imu sekä palautekulttuuri, keskustelu ja palaute sekä tavoite- ja kehityskeskustelumalli. Tämän opinnäytetyön viitekehyksen aineisto koottiin kirjoista ja internetläheistä. Opinnäytetyön tiedonhankintaa varten toteutettiin monivalintakyselyt esimiehille ja henkilöstölle Metropolian e-lomakkeella. Lisäksi haastateltiin henkilöstöjohtaja Katja Riikolaa. Kehittämistutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista ja kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Laadullinen tutkimus toteutui henkilöstöjohtaja Katja Riikolan teemahaastattelun eri ryhmiin jaetuilla avoimilla kysymyksillä. Tämä valittiin siksi, että saatiin laajoja vastauksia. Määrällinen tutkimus toteutui esimiesten ja henkilöstön eli muiden työntekijöiden monivalintakyselyiden strukturoiduilla kysymyksillä, jolloin saatiin vastauksiksi selkeitä lukuja.
Tärkeimpänä tuloksena oli se, että tavoite- ja kehityskeskustelulomakkeessa, palautteen määrässä ja palautekulttuurissa on parannettavaa. Keskustelulla ja palautteella on merkitystä työhyvinvointiin, työn imuun, työssäjaksamiseen ja motivaatioon. Johtopäätöksenä saatiin kehittämisehdotuksia. Ensimmäisen ehdotus oli se, että sovitaan tavat palautetta, kehittymistä ja työhyvinvointia koskien. Toinen ehdotus oli se, että sovitaan tavat valmentavan otteen ja itseohjautuvuuden lisäämiseksi. Kolmas ehdotus oli se, että kehityskeskustelulomaketta uudistetaan ja se linkitetään tavoitteisiin sekä näiden lisäksi otetaan käyttöön välikeskustelut.