Suomi toisena kielenä -pilotit Espoon kaupungin suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa : – Suomi toisena kielenä -lastentarhanopettajien kokemukset ja työn kehittämisehdotukset
Björkgren, Lotta (2011)
Björkgren, Lotta
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121318266
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121318266
Tiivistelmä
Espoon kaupungin suomenkielisen varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä -opetusta lähdettiin kehittämään pilottien avulla syksyllä 2010. Piloteissa muokattiin palvelualueiden suomi toisena kielenä (S2)-lastentarhanopettajien työnkuvia. Jokaisella palvelualueella oli oma pilotti, joten pilotteja oli yhteensä viisi. Pilottien on määrä päättyä joulukuussa 2011.
Opinnäytetyöni tarkoituksena on kuvata S2-lastentarhanopettajien kokemuksia piloteista, heidän työtehtäviään sekä kehittämisehdotuksia S2-lastentarhanopettajan työlle. Opinnäytetyön aineisto kerättiin ja analysoitiin laadullisin menetelmin. Aineisto koostui suomi toisena kielenä -lastentarhanopettajien kirjallisista tuotoksista (n=7) sekä heidän haastettuluista (n=4). Tiedonantajia oli yhteensä kahdeksan. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna palvelualueittain ryhmässä, pareittain tai yksilöittäin. Aineisto analysoitiin deduktiivisen ja induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittivat, että S2-lastentarhanopettajat kokivat pilottinsa pääosin onnistuneeksi. Positiivisiksi asioiksi he nimesivät henkilökunnan ja S2-lastentarhanopettajien osaamisen lisääntymisen, saadun tuen ja toimivat yhteistyötahot sekä osan resursseista. Haastavaksi S2-lastentarhanopettajat kokivat pilottien lyhyen valmisteluajan, tuen ja ohjauksen puutteen sekä päiväkodin henkilökunnan osaamiseen, asenteisiin ja vastuuseen liittyvät tekijät. Lisäksi työtilan, tietokoneen ja budjetin puuttuminen sekä työn rajaaminen koettiin haastavana. Tulosten mukaan S2-lastentarhanoettajien työtehtäviä olivat henkilökunnan osaamisen vahvistaminen, lapsen kielitaidon ja lapsiryhmän toiminnan tukeminen, havainnointi sekä seuranta, yhteistyö eri tahojen kanssa, dokumentointi sekä oman työn kehittäminen. Työtehtävien pai-nopisteet erosivat toisistaan palvelualueittain. S2-lastentarhanopettajien mukaan työn kehittämiskohteet liittyivät yhtenäisen linjan tai aluekohtaisen mallin sekä oman nimikkeen ja tiimin saamiseen. Alueita haluttiin tasapuolisimmiksi sekä S2-lastentarhanopettajan osaamista lisättävän. Toiveena oli budjetin ja työtilan saaminen sekä tehostetumpi yhteistyö sekä oppimiskeskusajatuksen säilyminen.
Opinnäytetyöni tarkoituksena on kuvata S2-lastentarhanopettajien kokemuksia piloteista, heidän työtehtäviään sekä kehittämisehdotuksia S2-lastentarhanopettajan työlle. Opinnäytetyön aineisto kerättiin ja analysoitiin laadullisin menetelmin. Aineisto koostui suomi toisena kielenä -lastentarhanopettajien kirjallisista tuotoksista (n=7) sekä heidän haastettuluista (n=4). Tiedonantajia oli yhteensä kahdeksan. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna palvelualueittain ryhmässä, pareittain tai yksilöittäin. Aineisto analysoitiin deduktiivisen ja induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittivat, että S2-lastentarhanopettajat kokivat pilottinsa pääosin onnistuneeksi. Positiivisiksi asioiksi he nimesivät henkilökunnan ja S2-lastentarhanopettajien osaamisen lisääntymisen, saadun tuen ja toimivat yhteistyötahot sekä osan resursseista. Haastavaksi S2-lastentarhanopettajat kokivat pilottien lyhyen valmisteluajan, tuen ja ohjauksen puutteen sekä päiväkodin henkilökunnan osaamiseen, asenteisiin ja vastuuseen liittyvät tekijät. Lisäksi työtilan, tietokoneen ja budjetin puuttuminen sekä työn rajaaminen koettiin haastavana. Tulosten mukaan S2-lastentarhanoettajien työtehtäviä olivat henkilökunnan osaamisen vahvistaminen, lapsen kielitaidon ja lapsiryhmän toiminnan tukeminen, havainnointi sekä seuranta, yhteistyö eri tahojen kanssa, dokumentointi sekä oman työn kehittäminen. Työtehtävien pai-nopisteet erosivat toisistaan palvelualueittain. S2-lastentarhanopettajien mukaan työn kehittämiskohteet liittyivät yhtenäisen linjan tai aluekohtaisen mallin sekä oman nimikkeen ja tiimin saamiseen. Alueita haluttiin tasapuolisimmiksi sekä S2-lastentarhanopettajan osaamista lisättävän. Toiveena oli budjetin ja työtilan saaminen sekä tehostetumpi yhteistyö sekä oppimiskeskusajatuksen säilyminen.