Työyhteisö näkyväksi : voimauttava valokuva osana perehdytyksen kehittämistä - työyhteisö työhyvinvointia luomassa

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin kehittämisprojekteina: toisen kehittämisprojektin tavoitteena oli soveltaa Miina Savolaisen luomaa voimauttava valokuva -menetelmää työyhteisön perehdyttämisen kehittämisessä. Toisessa kehittämisprojektissa selvitettiin työntekijöiden näkemyksiä voimavaroista, joilla he ylläpitävät omaa työhyvinvointiaan sekä niitä sosiaalisen tuen muotoja, joilla he auttavat kollegaansa jaksamaan lastensuojelulaitoksen arjessa. Opinnäytetyön näkökulma on positiiviseen psykologiaan perustuva, ja lähestymistapa on voimavarakeskeinen. Perehdyttämistä kehitettiin voimauttava valokuva -menetelmän periaatteiden mukaisesti. Koko henkilökunta kuvattiin haluamassaan paikassa työpaikalla ja valitsemallaan tavalla. Valokuvien avulla saatiin kahden osaston fyysisesti erillään sijaitsevien osastojen henkilöt näkyviksi toisilleen ja uusille työntekijöille. Valokuvat liitettiin osaksi perehdytyskansion henkilöstön esittelyosiota. Työhyvinvointiaineiston keräämisen idea syntyi tyhy-päivänä toteutetussa avoimessa keskustelussa työhyvinvoinnista ja jaksamisesta. Työhyvinvointia käsittelevä aineisto kerättiin lastensuojelulaitoksen työyhteisön jäseniltä avointen kysymysten avulla. Aineisto analysoitiin sekä induktiivista että deduktiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Tuloksien mukaan kokonaisvaltainen työhyvinvointi koostui työntekijän psyykkisistä, fyysisistä ja sosiaalisista sekä työyhteisön voimavaroista. Kollegan tukemisen tavat muodostuivat sosiaalisesta tuesta, joka koostui emotionaalisesta, arvostavasta, instrumentaalisesta ja informatiivisesta tuesta. Tämän kehittämistyön avulla kokeiltiin perehdyttämisen kehittämistä luovalla tavalla, voimauttavan valokuvan menetelmää käyttäen. Menetelmän käyttäminen edellyttää koulutukseen osallistumista. Siksi menetelmän vakiinnuttamiseksi niin, että siitä tulisi työyhteisön perehdyttämisen käytäntö, tarvitaan tulevaisuudessa useampia menetelmän hallitsevia työntekijöitä. Työhyvinvointi ja luovuus ovat sidoksissa toisiinsa. Hyvinvoivassa henkilöstössä mahdollistuvat luovuuden käyttömahdollisuudet työn sekä työyhteisön kehittämisessä, ja toisaalta luovuus voi olla merkittävä voimavarojen antaja työntekijälle.

This Master`s thesis was carried out as a two development projects. Empowering Photography, a method devised by Miina Savolainen, was used to develop the induction process in a workplace community. In the other project the views of the personnel concerning the personal resources required to maintain one's occupational wellbeing were studied. The social forms of peer-to-peer support provided to co-workers for better coping with the day-to-day reality of a residential childcare institution were also researched. The project was implemented from the perspective of positive psychology with a resource-centric approach. The induction process was developed according to the principles of the Empowering Photography method. Every employee was photographed on the premises, in a setting determined by the employee. The photographs were then used to establish the employees from two physically separate units visually present for one another and new employees. The photographs were integrated as a part of the personnel section of the workplace induction portfolio. The idea to gather data on occupational wellbeing arose from an open discussion organised within a workshop on occupational wellbeing and coping at work. These open questions were used to gather occupational wellbeing data from employees of the residential childcare institution. The data were analyzed using both inductive and deductive content analysis methods. The results indicated that the overall wellbeing at work consists of the employee's mental, physical and social resources, as well as those of the workplace community. The methods used to support co-workers are based on social support: the emotive, instrumental and informative forms of support, as well as mutual respect. The Empowering Photography project introduced an element of creativity to the development work of the induction process under examination. The usage of the method requires prior training. To establish the method as a standard procedure in the induction process of a workplace community will require a greater number of staff members to be trained in the future. Occupational wellbeing and creativity are interconnected. Only personnel experiencing wellbeing at work allows the potential uses of creativity to the development of both work and the workplace community. Creativity is also a significant source of empowerment for the employee.