Muistisairaasta muistikuntoutujaksi : Koulutuskonsepti rinnalla kulkevan ammattilaisen tueksi
Rajala, Jasmin; Viisanen, Anni (2021)
Rajala, Jasmin
Viisanen, Anni
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102082067
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102082067
Tiivistelmä
Muistisairaudet yleistyvät haastaen koko yhteiskuntaa. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta vaaditaan jatkuvaa ammattitaidon ylläpitämistä ja osaamisen kehittämistä. Muistisairausdiagnoosin saaneen yksilön arjesta selviytymiseen tulee haasteita, joissa tarvitaan ammattilaisen tukea. Muistisairauksia kohtaan liitetään usein negatiivisia toivottomuuden tunteita, mitkä vaikuttavat muistikuntoutujan kohtaamiseen. Muistikuntoutuja tulee nähdä sairaudesta riippumatta hoidon kohteen sijaan aktiivisena toimijana, jolla on oikeus itsensä näköiseen, yksilölliseen sekä toiveiden ja tarpeiden täyteiseen elämään.
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda muistikoulutuskonsepti, joka tukee muistikuntoutujien kanssa työskenteleviä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia oman osaamisensa reflektoimisessa ja kehittämisessä. Tavoitteena oli yhteisen pohtimisen myötä edistää muistikuntoutujan huomioimista oman elämänsä subjektina, kokonaisena ihmisenä sekä tukea toimintakulttuurin muutosta. Koulutus laadittiin omaan käyttöömme tulevaisuuden työelämää ajatellen. Metropolia Ammattikorkeakoulun vanhustyön tutkinto-ohjelma sai myös sen omaan käyttöönsä. Kehittämistehtävänä oli selvittää, kokivatko ammattilaiset koulutuksemme hyödylliseksi.
Koulutuskonsepti koostui neljästä kerrasta, joiden sisältö rakentui positiivisen kuntoutumisnäkökulman ympärille. Teoreettinen tietopohja muodostui muistisairauksista, muistikuntoutujan oikeuksista sekä hänen arkensa tukemisestaan ja ammattilaisen merkityksestä siinä. Koulutuksen ohjauksessa mukailtiin konstruktiivista oppimisnäkemystä, jossa dialogisuus ja oivallukset ovat oleellisia. Koulutusta testattiin eräässä muistiyksikössä palautteen saamiseksi. Ainoastaan ensimmäinen kerta pystyttiin toteuttamaan poikkeusolojen vuoksi. Siitä saadun palautteen avulla koulutuksen hyödyllisyyttä ja ohjausosaamista voitiin kuitenkin arvioida sekä tehdä viimeistelyjä sisältöön.
Palaute osoitti, että koulutus oli koettu tarpeellisena. Työskentelyyn kaivattiin uusia menetelmiä ja niiden koettiin lisäävän myös intoa työtä kohtaan. Koulutukseen valitut työskentelytavat koettiin oppimista edistävinä. Ajatusten vaihdon mahdollistumista ammattilaisten välillä pidettiin tärkeänä. Jatkotutkimusaiheena voisi olla pohdinnallisen koulutuskonseptin toteuttaminen etäyhteyksin, mikä toisi sen järjestämiseen joustavuutta.
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda muistikoulutuskonsepti, joka tukee muistikuntoutujien kanssa työskenteleviä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia oman osaamisensa reflektoimisessa ja kehittämisessä. Tavoitteena oli yhteisen pohtimisen myötä edistää muistikuntoutujan huomioimista oman elämänsä subjektina, kokonaisena ihmisenä sekä tukea toimintakulttuurin muutosta. Koulutus laadittiin omaan käyttöömme tulevaisuuden työelämää ajatellen. Metropolia Ammattikorkeakoulun vanhustyön tutkinto-ohjelma sai myös sen omaan käyttöönsä. Kehittämistehtävänä oli selvittää, kokivatko ammattilaiset koulutuksemme hyödylliseksi.
Koulutuskonsepti koostui neljästä kerrasta, joiden sisältö rakentui positiivisen kuntoutumisnäkökulman ympärille. Teoreettinen tietopohja muodostui muistisairauksista, muistikuntoutujan oikeuksista sekä hänen arkensa tukemisestaan ja ammattilaisen merkityksestä siinä. Koulutuksen ohjauksessa mukailtiin konstruktiivista oppimisnäkemystä, jossa dialogisuus ja oivallukset ovat oleellisia. Koulutusta testattiin eräässä muistiyksikössä palautteen saamiseksi. Ainoastaan ensimmäinen kerta pystyttiin toteuttamaan poikkeusolojen vuoksi. Siitä saadun palautteen avulla koulutuksen hyödyllisyyttä ja ohjausosaamista voitiin kuitenkin arvioida sekä tehdä viimeistelyjä sisältöön.
Palaute osoitti, että koulutus oli koettu tarpeellisena. Työskentelyyn kaivattiin uusia menetelmiä ja niiden koettiin lisäävän myös intoa työtä kohtaan. Koulutukseen valitut työskentelytavat koettiin oppimista edistävinä. Ajatusten vaihdon mahdollistumista ammattilaisten välillä pidettiin tärkeänä. Jatkotutkimusaiheena voisi olla pohdinnallisen koulutuskonseptin toteuttaminen etäyhteyksin, mikä toisi sen järjestämiseen joustavuutta.