Erityislasten huomioon ottaminen päiväkotiryhmissä : työntekijöiden kokemuksia Lapuan kaupungin päiväkodeissa
Tienhaara, Minna (2011)
Tienhaara, Minna
Vaasan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116797
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116797
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden mielipiteitä ja kokemuksia erityislapsista suurissa päiväkotiryhmissä. Tutkimuksessa kartoitettiin työntekijöiden vahvuuksia sekä voimavaroja, tuen tahoja ja muotoja sekä haasteita, joita he kokevat työssään. Tutkimuksen kohteena olivat Lapuan kaupungin päiväkodit, joten tutkimustulokset koskevat vain kyseessä olevia päiväkoteja.
Tutkimuksen kohteena olevissa päiväkotiryhmissä on integroituna eli sijoitettuna erityislapsia. Tämä oli tutkimuksen kannalta oleellista, koska tutkimuksessa keskityttiin erityislasten tilanteeseen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti puolistrukturoiduilla kyselyillä. Kyselyt sisälsivät sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kyselyitä jaettiin jokaiseen päiväkotiryhmään kaksi kappaletta. Tarkoituksena oli, että jokaisesta ryhmästä kyselyyn vastaa yksi lastentarhanopettaja ja yksi lastenhoitaja. Vastauksia saatiin takaisin 16 kappaletta.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että keskimäärin jokaisessa lapsiryhmässä on 3–4 erityislasta. Erityislasten kahdenpaikkaisuutta pidettiin merkittävänä muutoksena Lapuan päivähoidossa. Tutkimuksessa ilmeni, että kahdenpaikkaisuus edistäisi jokaisen lapsen tarpeisiin vastaamista ja resurssien hyödyntämistä. Myös nämä asiat nousivat esiin haasteina integroidun ryhmän ohjaamisessa. Voimavaroina ja tuen antajina tuloksissa ilmenivät työkaverit, työtiimi ja yhteistyötahot. Henkilökohtaisina vahvuuksina vastaajat nostivat esille koulutuksen, työkokemuksen ja oman henkilökohtaisen hyvinvoinnin.
Tukea toiminnan ohjaamiseen ja työssä jaksamiseen toivottiin yhteistyötahoilta ja esimiestaholta. Toiveissa ilmeni myös keskustelun ja työnohjauksen sekä kuntoutus- ja virkistyspäivien merkitys. Yksi toive oli lapsen tuen tarpeen selvittäminen sekä toimintasuunnitelma, jonka mukaan toimitaan, kun huoli lapsesta herää. Toive toimintasuunnitelmasta tuli esiin edistävänä tekijänä koskien työssä jaksamista ja se nostettiin esiin myös muuta kerrottavaa –kysymyksen vastauksissa.
Tutkimuksen kohteena olevissa päiväkotiryhmissä on integroituna eli sijoitettuna erityislapsia. Tämä oli tutkimuksen kannalta oleellista, koska tutkimuksessa keskityttiin erityislasten tilanteeseen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti puolistrukturoiduilla kyselyillä. Kyselyt sisälsivät sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kyselyitä jaettiin jokaiseen päiväkotiryhmään kaksi kappaletta. Tarkoituksena oli, että jokaisesta ryhmästä kyselyyn vastaa yksi lastentarhanopettaja ja yksi lastenhoitaja. Vastauksia saatiin takaisin 16 kappaletta.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että keskimäärin jokaisessa lapsiryhmässä on 3–4 erityislasta. Erityislasten kahdenpaikkaisuutta pidettiin merkittävänä muutoksena Lapuan päivähoidossa. Tutkimuksessa ilmeni, että kahdenpaikkaisuus edistäisi jokaisen lapsen tarpeisiin vastaamista ja resurssien hyödyntämistä. Myös nämä asiat nousivat esiin haasteina integroidun ryhmän ohjaamisessa. Voimavaroina ja tuen antajina tuloksissa ilmenivät työkaverit, työtiimi ja yhteistyötahot. Henkilökohtaisina vahvuuksina vastaajat nostivat esille koulutuksen, työkokemuksen ja oman henkilökohtaisen hyvinvoinnin.
Tukea toiminnan ohjaamiseen ja työssä jaksamiseen toivottiin yhteistyötahoilta ja esimiestaholta. Toiveissa ilmeni myös keskustelun ja työnohjauksen sekä kuntoutus- ja virkistyspäivien merkitys. Yksi toive oli lapsen tuen tarpeen selvittäminen sekä toimintasuunnitelma, jonka mukaan toimitaan, kun huoli lapsesta herää. Toive toimintasuunnitelmasta tuli esiin edistävänä tekijänä koskien työssä jaksamista ja se nostettiin esiin myös muuta kerrottavaa –kysymyksen vastauksissa.