Ensihoitajien ammatillinen pätevyys ja täydennyskoulutustarve

Abstract

Tämän opinnäytetyön lähtökohtana oli Med Group Ensihoitopalvelu Oy:n halu kehittää ensihoidossa työskentelevien työntekijöidensä täydennyskoulutuskäytänteitä. Täydennyskoulutusta kehitettäessä haluttiin tietoa täydennyskoulutustarpeesta ja haluttiin antaa työntekijöille mahdollisuus vaikuttaa täydennyskoulutuksen suunnitteluun. Tämän työn tarkoituksena oli arvioida ensihoitajien ammatillista pätevyyttä sekä kuvata ensihoitajien täydennyskoulutustarvetta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan suunnitella täydennyskoulutusaiheita ensihoitajille. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselykaavakkeella, joka sisälsi Nurse Competence-mittarin (NCS-mittari) ja yhden avoimen kysymyksen. NCS-mittarilla arvioitiin ensihoitajien ammatillista pätevyyttä, ja avoin kysymys koski ensihoitajien toiveita täydennyskoulutuksesta. NCS-mittarilla kerätty aineisto käsiteltiin PASW-tilasto-ohjelmalla ja avoimella kysymyksellä saatu laadullinen aineisto induktiivisella sisällön analyysilla. Kyselylomakkeen palautti 21 ensihoitajaa, kyselyyn vastasi 21/50 eli vastausprosentti oli 42 %. Avoimeen kysymykseen vastasi 19/21. Ammatillista pätevyyttä arvioitiin seitsemällä osa-alueella: auttaminen, opettaminen ja ohjaaminen, tarkkailutehtävä, tilannehallinta, hoitotoimet ja työrooli. Ensihoitajat arvioivat ammatillisen pätevyyteensä hyväksi. Parhaimmaksi ammatillisen pätevyytensä ensihoitajat arvioivat olevan tilannehallinnan osa-alueella ja heikointa hoitotoimien osa-alueella. Ammatillista pätevyyttä arvioitiin tukevan peruselintoimintojen arvioimiseen ja tukemiseen liittyvä koulutus sekä yhteistyön sujumiseen liittyvä koulutus että ensihoidon tiedollista osaamista päivittävä koulutus. Täydennyskoulutuksen haluttiin olevan säännöllistä, toistuvaa ja palkallista. Täydennyskoulutusmenetelmiksi toivottiin simulaatio-opetusta, käytännön harjoittelua, työnkiertoa sekä lääketieteellisiä ja ensihoidollisia luentoja. Opinnäytetyön tulosten perusteella ensihoitajille ehdotetaan täydennyskoulutusta laadunvarmistuksesta, potilaan ohjauksesta, moniammatillisen ryhmän jäsenenä toimimisesta sekä potilaan kriisitilanteen jälkihoidon järjestämisestä. Täydennyskoulutusaiheiden lisäksi tuloksia voitaisiin käyttää henkilöstöjohtamisen työkaluina rekrytointitilanteessa ja työntekijöiden kehityskeskusteluissa.

This thesis was based on the Med Group Ensihoitopalvelu Ltd's desire to develop the training practices of its employees working in emergency care. When developing continuing education, knowledge on the need of it was important as well as giving the employees an opportunity to influence the training design. The purpose of this work was to evaluate the professional competence of the paramedics as well as to describe their training needs. The aim was to produce information that can be used for planning the topics of training for paramedics.

The data were collected by structured questionnaires, which included a Nurse Competence Scale-instrument (NCS-instrument) and one open question. The NCS-instrument was used to estimate the paramedics’ professionalism and the open question concerned the nurses hopes for continuing education. The data gathered by the NCS-instrument was analysed by PASW Statistics software and the qualitative data from the open questions by using inductive content analysis.

21 paramedics returned the questionnaire. The response rate was 21/50 or 42%. The open question answer rate was 19 / 21. Professional competence was assessed in seven areas: helping role, teaching and coaching, diagnostic functions, managing situations, therapeutic interventions, ensuring quality and work role. The paramedics assessed their professional qualifications as good. The best professional competence paramedics assessed being managing situations and the weakest in therapeutic interventions. Training supporting professional competence was seen to be: training in assessing and supporting vital functions, co-operation skills training as well as updating training in emergency care knowledge. Continuing education was to be regular, frequent and paid. Methods of continuing education hoped for were simulation-based teaching, practical training, job rotation as well as medical and paramedical lectures.

Based on the results of the thesis, updating training for paramedics is recommended on quality assurance, patient guidance, working as a part of a multi-disciplinary team and patient's post-crisis care organization. In addition, the results could be used as human resource management tools in a recruitment situation and in employee performance appraisal discussions.