Radiografian ja sädehoidon opettajien näyttöön perustuva toiminta opetustyössä
Laaksonen, Laura (2011)
Laaksonen, Laura
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016574
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016574
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin radiografian ja sädehoidon opettajat ovat sisäistäneet näyttöön perustuvan toiminnan käsitteen ja miten he toteuttavat näyttöön perustuvaa toimintaa opetustyössään. Tarkoitus on myös selvittää, mitkä seikat edistävät tai estävät näyttöön perustuvan radiografian toteutusta.
Aineisto kerättiin radiografian ja sädehoidon opettajilta sähköisellä e-lomakkeella. Kvantitatiivisen aineiston analysoinnissa käytettiin SPSS for Windows -tilasto-ohjelmaa. Aineistosta laskettiin frekvenssejä, keskiarvoja ja keskihajontaa. Tulokset esitettiin taulukoita ja kuvioita apuna käyttäen.
Tulosten mukaan opettajat ymmärtävät näyttöön perustuvan toiminnan käsitteen hyvin. Näyttöön perustuvaan toimintaan liittyvistä tärkeimmistä aisoista opettajat nostivat tärkeimmiksi juuri ne asiat, joita yleisesti käytetään näyttöön perustuvan toiminnan määritelmissä. Osalla opettajista ei kuitenkaan tuntunut olevan hallussa kaikki näyttöön perustuvaan toimintaan ja varsinkin tutkimuksen luotettavuuteen ja sen arviointiin liittyvät termit. Opettajat käyttävät eri tietolähteitä monipuolisesti ja aktiivisesti. Opettajat käyttävät tietolähteitä oman asiantuntemuksensa kasvattamiseen sekä opetuksen suunnittelun ja oppimistehtävien arvioimisen tukena. Opettajat myös hakevat opiskelijoiden kanssa yhdessä tietoa eri tietolähteistä sekä antavat opiskelijoille tehtäviä niistä.
Opettajat ovat yleisesti halukkaita perustamaan opetuksensa näyttöön, ja heillä on myös mahdollisuus siihen. Suurin estävä tekijä näyttöön perustuvan toiminnan opettamiselle on selkeästi ajan puute. Opettajien oma tiedon puute aiheesta ja omat työtavat, jotka ovat vakiintuneet vuosien varrella, saattavat myös estää näyttöön perustuvan toiminnan opettamista. Joidenkin opettajien kohdalla kiinnostuksen ja motivaation puute on selkeä estävä tekijä. Opetussuunnitelmalla tai organisaation johdolla ei tuntunut olevan suurta merkitystä estävinä eikä edistävinä tekijöinä. Oma kiinnostus ja tietotaito, tiivis työelämäyhteistyö sekä hyvät tietolähteet taas edistävät eniten näyttöön perustuvaa toimintaa opetustyössä.
Aineisto kerättiin radiografian ja sädehoidon opettajilta sähköisellä e-lomakkeella. Kvantitatiivisen aineiston analysoinnissa käytettiin SPSS for Windows -tilasto-ohjelmaa. Aineistosta laskettiin frekvenssejä, keskiarvoja ja keskihajontaa. Tulokset esitettiin taulukoita ja kuvioita apuna käyttäen.
Tulosten mukaan opettajat ymmärtävät näyttöön perustuvan toiminnan käsitteen hyvin. Näyttöön perustuvaan toimintaan liittyvistä tärkeimmistä aisoista opettajat nostivat tärkeimmiksi juuri ne asiat, joita yleisesti käytetään näyttöön perustuvan toiminnan määritelmissä. Osalla opettajista ei kuitenkaan tuntunut olevan hallussa kaikki näyttöön perustuvaan toimintaan ja varsinkin tutkimuksen luotettavuuteen ja sen arviointiin liittyvät termit. Opettajat käyttävät eri tietolähteitä monipuolisesti ja aktiivisesti. Opettajat käyttävät tietolähteitä oman asiantuntemuksensa kasvattamiseen sekä opetuksen suunnittelun ja oppimistehtävien arvioimisen tukena. Opettajat myös hakevat opiskelijoiden kanssa yhdessä tietoa eri tietolähteistä sekä antavat opiskelijoille tehtäviä niistä.
Opettajat ovat yleisesti halukkaita perustamaan opetuksensa näyttöön, ja heillä on myös mahdollisuus siihen. Suurin estävä tekijä näyttöön perustuvan toiminnan opettamiselle on selkeästi ajan puute. Opettajien oma tiedon puute aiheesta ja omat työtavat, jotka ovat vakiintuneet vuosien varrella, saattavat myös estää näyttöön perustuvan toiminnan opettamista. Joidenkin opettajien kohdalla kiinnostuksen ja motivaation puute on selkeä estävä tekijä. Opetussuunnitelmalla tai organisaation johdolla ei tuntunut olevan suurta merkitystä estävinä eikä edistävinä tekijöinä. Oma kiinnostus ja tietotaito, tiivis työelämäyhteistyö sekä hyvät tietolähteet taas edistävät eniten näyttöön perustuvaa toimintaa opetustyössä.