Ikäihmisten sosiaalinen toimintakyky ja toimijuus hoitokodissa: hoitokodin asukkaiden kokemuksia Suomessa ja Espanjassa
Susi, Kati; Matilainen, Jemmi; Poutanen, Elisa (2011)
Susi, Kati
Matilainen, Jemmi
Poutanen, Elisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120517306
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120517306
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan ikäihmisten sosiaalisen toimintakyvyn ja toimijuuden ilmenemistä hoitokodissa, ja sitä millä tavalla ne ovat muuttuneet hoitokotiin muuton jäl-keen verrattuna elämään omassa kodissa. Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muo-dostavat ikäihmisten toimintakyvyn ja toimijuuden käsitteet sekä toimijuuden modaliteetti-teoria, joita tarkastellaan erityisesti sosiaalisesta näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin haastattelemalla hoitokodin ikääntyneitä asukkaita Suomessa ja Espanjassa. Työelämän yhteistyökumppaneina toimivat Suomessa Hoitokoti Päiväkumpu ja Espanjassa Perhekoti Helena. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää onko ikäihmisten so-siaalinen toimintakyky ja toimijuus muuttunut hoitokotiin muutettaessa, ja mitkä tekijät hoitokodeissa vahvistavat tai heikentävät ikäihmisten kokemaa toimintakykyä ja toimijuut-ta. Opinnäytetyön tutkimusote oli kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Haastateltavia oli yhteensä kahdeksan, joista kuusi oli miehiä ja kaksi naisia. Ikäjakauma oli 61- 94 vuotta. Haastatteluista kolme tehtiin Espanjassa ja viisi Suomessa. Haastattelu-aineisto analysoitiin käyttäen teemoittelua.
Haastatteluista selvisi, että haastateltavat kokivat elämänsä hoitokodissa tyydyttäväksi ja mielekkääksi useista luopumisista huolimatta. He toivat esiin osaavansa suhteuttaa sosiaa-listen roolien muuttumisen ikääntymisen tuomien muutosten mukaisesti sekä ymmärtä-vänsä hoitokodin mukanaan tuomat mahdollisuudet ja rajoitteet. Sosiaalinen toimintakyky ja toimijuus ilmenivät omassa kodissa asuttaessa hyvin erilaisena kuin hoitokodissa. Hoito-kodissa toimijuuden modaliteeteista painottuivat kykeneminen, täytyminen ja voiminen, jotka heijastavat enemmän esteitä, pakkoja ja rajoituksia. Kotona asuttaessa esiin nousivat osaaminen, haluaminen ja tunteminen, joten elämä on siellä tavoitteellisempaa ja sisältää enemmän mahdollisuuksia.
Hoitokodin asukkaista on haastavaa muodostaa yhteisöä, sillä asukkaat ovat erilaisia eivät-kä ole valinneet toinen toisiaan. Haastateltavat pitivät hoitohenkilökuntaa merkittävänä sosiaalisena kontaktina, joten henkilökunnalla on merkittävä rooli asukkaiden toimijuuden tukemisessa. Erot Suomen ja Espanjan haastatteluiden välillä olivat vähäisiä ja ne liittyivät suurimmalta osin hoitokotien rakenteellisiin eroihin.
Opinnäytetyö toteutettiin haastattelemalla hoitokodin ikääntyneitä asukkaita Suomessa ja Espanjassa. Työelämän yhteistyökumppaneina toimivat Suomessa Hoitokoti Päiväkumpu ja Espanjassa Perhekoti Helena. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää onko ikäihmisten so-siaalinen toimintakyky ja toimijuus muuttunut hoitokotiin muutettaessa, ja mitkä tekijät hoitokodeissa vahvistavat tai heikentävät ikäihmisten kokemaa toimintakykyä ja toimijuut-ta. Opinnäytetyön tutkimusote oli kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Haastateltavia oli yhteensä kahdeksan, joista kuusi oli miehiä ja kaksi naisia. Ikäjakauma oli 61- 94 vuotta. Haastatteluista kolme tehtiin Espanjassa ja viisi Suomessa. Haastattelu-aineisto analysoitiin käyttäen teemoittelua.
Haastatteluista selvisi, että haastateltavat kokivat elämänsä hoitokodissa tyydyttäväksi ja mielekkääksi useista luopumisista huolimatta. He toivat esiin osaavansa suhteuttaa sosiaa-listen roolien muuttumisen ikääntymisen tuomien muutosten mukaisesti sekä ymmärtä-vänsä hoitokodin mukanaan tuomat mahdollisuudet ja rajoitteet. Sosiaalinen toimintakyky ja toimijuus ilmenivät omassa kodissa asuttaessa hyvin erilaisena kuin hoitokodissa. Hoito-kodissa toimijuuden modaliteeteista painottuivat kykeneminen, täytyminen ja voiminen, jotka heijastavat enemmän esteitä, pakkoja ja rajoituksia. Kotona asuttaessa esiin nousivat osaaminen, haluaminen ja tunteminen, joten elämä on siellä tavoitteellisempaa ja sisältää enemmän mahdollisuuksia.
Hoitokodin asukkaista on haastavaa muodostaa yhteisöä, sillä asukkaat ovat erilaisia eivät-kä ole valinneet toinen toisiaan. Haastateltavat pitivät hoitohenkilökuntaa merkittävänä sosiaalisena kontaktina, joten henkilökunnalla on merkittävä rooli asukkaiden toimijuuden tukemisessa. Erot Suomen ja Espanjan haastatteluiden välillä olivat vähäisiä ja ne liittyivät suurimmalta osin hoitokotien rakenteellisiin eroihin.