Muistisairaiden hoitopolun toimivuus Pirkanmaalla
Keronen, Minna (2011)
Keronen, Minna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016505
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016505
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää muistihoitajille suunnatun kyselyn avulla muistisairaiden hoitopolun tilaa Pirkanmaalla. Lisäksi haluttiin selvittää millainen rooli Pirkanmaan muistiyhdistyksellä on maakunnassa muistihoitajien näkökulmasta. Opinnäytetyö tehtiin osana Pirkanmaan muistiyhdistyksen hallinnoimaa Pirkanmaan Muistiluotsihanketta.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu pääosin suomenkielisestä kirjallisuudesta, lehtiartikkeleista sekä tutkimuksista. Kirjallisuuskatsaus on jaettu neljään osaan: muistisairaudet, kuntien velvollisuus järjestää palveluita, muistisairaiden hoitopolku sekä potilas- ja omaisjärjestöjen roolit. Tämä järjestys on pyritty säilyttämään loogisena läpi koko työn.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin verkkokyselyn avulla Metropolia ammattikorkeakoulun E-lomakepalvelun kautta keväällä 2011. Kyselyllä saatu aineisto analysoitiin käyttämällä sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Opinnäytetyössä analysoitiin kymmenen muistihoitajan vastaukset, vastausprosentin ollessa 66,67 prosenttia.
Muistisairaiden hoitopolun tila Pirkanmaalla on opinnäytetyön tulosten valossa kohtalaisen hyvä. Muistisairauksien diagnosoinnin kestossa, muistisairaiden kuntouttavassa toiminnassa sekä muistisairaiden seurannassa vaikuttaisi vastausten perusteella olevan eniten puutteita. Pirkanmaan Muistiyhdistys on vakiinnuttanut asemansa ja on muistihoitajien mielestä välttämätön osa muistityötä Pirkanmaalla.
Opinnäytetyön tuloksista voi tehdä myös sen johtopäätöksen että geronomin laaja-alaista osaamista voisi hyödyttää muistityön kentällä. Geronomi olisi omiaan osana moniammatillista arviointitiimiä suunnittelemassa muistisairaan henkilön palveluita, hoitoa ja kuntoutusta. Geronomin tuntemus vanhuspalveluista olisi varmasti hyödyksi myös järjestötoiminnassa.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu pääosin suomenkielisestä kirjallisuudesta, lehtiartikkeleista sekä tutkimuksista. Kirjallisuuskatsaus on jaettu neljään osaan: muistisairaudet, kuntien velvollisuus järjestää palveluita, muistisairaiden hoitopolku sekä potilas- ja omaisjärjestöjen roolit. Tämä järjestys on pyritty säilyttämään loogisena läpi koko työn.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin verkkokyselyn avulla Metropolia ammattikorkeakoulun E-lomakepalvelun kautta keväällä 2011. Kyselyllä saatu aineisto analysoitiin käyttämällä sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Opinnäytetyössä analysoitiin kymmenen muistihoitajan vastaukset, vastausprosentin ollessa 66,67 prosenttia.
Muistisairaiden hoitopolun tila Pirkanmaalla on opinnäytetyön tulosten valossa kohtalaisen hyvä. Muistisairauksien diagnosoinnin kestossa, muistisairaiden kuntouttavassa toiminnassa sekä muistisairaiden seurannassa vaikuttaisi vastausten perusteella olevan eniten puutteita. Pirkanmaan Muistiyhdistys on vakiinnuttanut asemansa ja on muistihoitajien mielestä välttämätön osa muistityötä Pirkanmaalla.
Opinnäytetyön tuloksista voi tehdä myös sen johtopäätöksen että geronomin laaja-alaista osaamista voisi hyödyttää muistityön kentällä. Geronomi olisi omiaan osana moniammatillista arviointitiimiä suunnittelemassa muistisairaan henkilön palveluita, hoitoa ja kuntoutusta. Geronomin tuntemus vanhuspalveluista olisi varmasti hyödyksi myös järjestötoiminnassa.