Hoitohenkilökunnan yksilöllisen osaamisen tunnistaminen vanhustyön arjessa

Abstract

Yhteiskunnassa käydään keskustelua vanhustenhoidosta ja ­palveluista. Tärkeä osa kes­kusteluja ovat henkilöstön riittävyys, ammattitaito ja osaaminen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella hoitohenkilökunnan yksilöllisen osaamisen tunnistamista. Opinnäytetyön aihevalinnan yksi kiinnostuksen kohde oli työelämälähtöisesti selvittää, miten paljon henkilökunnalla on tietoa, taitoa ja ymmärrystä, joita ei osata hyödyntää ja joka ei näy jokapäiväisessä työssä.

Tavoitteena oli kartoittaa erilaisia henkilökunnan osaamis­ ja kiinnostusalueita, joita voi hyödyntää työssä asiakkaiden kanssa toimimiseen ja toiminnalliseen arkeen. Tavoite oli myös herättää henkilökunnan kiinnostus omien osaamisalueiden näkyväksi tekemiseen ja käyttöön päivittäisessä työssä.

Tutkimuskysymysten avulla pyrittiin löytämään vastauksia siihen miten yksilöllinen osaami­nen voitaisiin tunnistaa vanhustyön arjessa ja mitkä edistävät tai estävät osaamisen tun­ nistamista. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin, jossa aineisto koottiin luonnollisissa tilanteissa ja tiedon keruussa käytettiin ihmisiä. Tutkimusaineisto kerättiin Vantaan kaupungin vanhustenkeskuksen hoivapalvelujen yhden osaston koko hoitohenkilökunnalta puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä kyselylomaketta käyttäen ja analy­soitiin sisällön analyysillä.

Tulosten perusteella yksilöllisen osaamisen tunnistamiseen kuuluu osaamisen ymmärtämi­ nen joka usein lähtee teoriatiedosta, työkokemuksesta ja käytännön taidoista. Yksilöllisen osaamisen tunnistamista helpottaa tiedostaminen, että jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla on omia mielenkiinnonkohteita ja erityisosaamista, joita voi hyödyntää työssä. Tuloksista ilmeni, että henkilökunta on valmis jakamaan yksilöllistä osaamistaan tavoitteena vuoro­ vaikutteinen yhdessä oleminen asukkaiden kanssa. Näiden tunnistamiseen ja toteutumiseen tarvitaan osaamisen johtamista, joka nousi tuloksissa osaamista edistävän tekijänä.

Johtopäätöksinä suositellaan Vantaan hoivapalveluja lisäämään nykyiseen osaamisen arvi­ointi kaavakkeeseen yksilölliset vahvuudet ja työn kannalta näkymättömät (hiljaiset) osaamiset sekä miettimään lähijohtajan osaamisen johtamista suhteessa niihin.

Identifying the Individual Competencies of Personnel in Elderly Care

This study aimed to highlight the individual competence areas of personnel, in this case the nursing staff and their skills. One area of particular interest was to determine the personnel’s levels of knowledge, skills and understanding which were not made full use of and therefore not incorporated in daily work procedures. This was discussed from a working environment point of view.

The overall aim was to explore the different personnel competencies which could best be incorporated and beneficial in their daily work with clients. Another aim was to arouse the personnel’s interest in individual expertise and how to fit it into daily work.

Based on study questions, efforts were made to gather answers on how to identify individual competency in daily work with the elderly and also what furthered or hindered competency identification. The study was conducted usingqualitative methods where data was collected from persons in real work situations. The data was collected using a semistructured interview through a questionnaire from all personnel in one department of the centre for the elderly care services of Vantaa city. The data was analyzed by content anal­ysis.

Based on the results, individual competence identification relied on understanding the competence which arose from theory, work experience and skills. Another significant notion was that every staff member had their own interests and special skills and knowledge that could be used at work. The results indicated that the staff was ready and willing to share their expertise andthe aim was to be interactive with the residents. One result of promoting factors of identifying and implementing individual competencies was that knowledge management was needed.

As a conclusion it is recommended that the individual strengths and tacit competence should be added in the current evaluation form of skills assessmentin the city of Vantaa Care Service. This should be taken into consideration within the personnel`s knowledge management.

Keywords:individual competency, gerontological nursing, knowledge management