Ensihoitoyksiköiden ennakkoilmoitusten ajallinen laatu

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekivätkö ensihoitoyksiköt ennakkoilmoituksen vakavasti sairastuneesta tai vammautuneesta potilaasta riittävän ajoissa keskussairaalan päivystyspoliklinikalle, jotta potilaan optimaalinen, katkeamaton hoito olisi mahdollista. Tämä opinnäytetyö käsittelee vuoden aikana(1.9.2009–31.8.2010) kerättyjen sairaalan ulkopuolisten ensihoitoyksiköiden tekemien ennakkoilmoitusten tulkintaa ja tarkemmin ottaen kyseisten ennakkoilmoitusten ajallista laatua. Syy tämän tutkimuksen tekemiseen oli alueellisen käytännön selvittäminen sekä sen myötä yhtenäisemmän linjan saavuttaminen analysoidun tiedon perusteella. Suomessa ei ole aiemmin tehty tutkimusta, joka kohdistuisi aikakäsitteeseen ennakkoilmoitusten teossa, joten tutkimus oli tämänkin vuoksi tarpeellinen. Tutkimuksen ote oli laadullinen. Aineisto koostui vuoden aikana keskussairaalan päivystyspoliklinikalle tehdyistä ennakkoilmoituksista (n=803). Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, mikä on aika ennakkoilmoituksen teon ja vaikeasti sairastuneen tai vammautuneen potilaan saapumisen välillä päivystyspoliklinikalle. Tutkimusalue jaettiin kolmeen toiminta-alueeseen, joista keskisen osalta ajallinen tarkasteluraja asetettiin yli tai alle viiteen minuuttiin. Eteläisen sekä pohjoisen alueen osalta kyseiseksi ajaksi valittiin 15 minuuttia pidempien etäisyyksien sekä kuljetusmatkojen takia. Tutkimuksen mukaan tutkimusajanjaksolla ennakkoilmoitukset tehtiin päivystyspoliklinikkaan ajoittain liian myöhään potilaan hoidon kannalta, jotta vakavasti sairastuneen tai vammautuneen potilaan hoitoketju olisi katkeamaton ja riittävän joustava. Aika käsitteenä vaikeasti sairastuneen tai vammautuneen potilaan kohdalla on usein merkitsevä sekä kriittinen tekijä. Tämän vuoksi ennakkoilmoitusten ajallinen laatu on merkittävä tekijä potilaan hoidon jatkuvuuden kannalta. Tutkimuksen tekijä toivoo, että tutkimustuloksille olisi käyttöä alueellisen ensihoitohenkilöstön työssä kriittisesti vammautuneiden tai sairastuneiden potilaiden kokonaishoitoa parannettaessa.

The purpose of this study was to find out whether the emergency service units made an advance notification of a seriously ill or injured patient to the central hospital emergency room in time in order to ensure an optimal and uninterrupted treatment of the patient. This thesis deals with the advance notifications by other than hospital-related emergency service units between September 2009 and August 2010. The focus was on the time-related quality of these notifications. The reason to make this study was to find out what kind of regional procedures there are and creating a more uniform way of working in the future. No previous studies have been made on the subject in Finland, a fact which makes this study relevant and necessary. The study was qualitative. The material included the advance notifications made to the emergency room of the central hospital (n=803). The focus was on the time between the notification and the arrival of a seriously ill or injured patient to the emergency room. The geographical area was divided into 3 areas, in the middle area the time limit was under or over 5 minutes, the time limit for the southern and northern area was 15 minutes because of longer distances. The study shows that advance notifications were sometimes made too late in order to ensure an uninterrupted, flexible treatment for the patient. The time gap between the injury/ a fit and the treatment is often a very significant and critical factor when looking at the uninterrupted treatment and of a seriously ill or injured patient. The wish is that these results could be used in the work of the emergency service units when improving the treatment of seriously ill or injured patient.