Baletin tanssijaihannetta tutkimassa : Näkökulmia baletin tanssijalle asettamista vaatimuksista
Kurola, Hannaleena (2011)
Kurola, Hannaleena
Savonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201151345
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201151345
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella baletin tanssijaihannetta historian ja nykypäivän näkökulmista. Tavoitteena on tutkia tanssijaihanteen muuttumista baletin kehityksen myötä ja lisätä tietämystä baletin tanssijalle asettamista kehoon, tekniikkaan ja persoonallisuuteen liittyvistä vaatimuksista. Tutkielma keskittyy aiheeseen naistanssijan näkökulmasta. Tutkielman pyrkimyksenä on herättää ajatuksia ja keskustelua balettiin liitettävistä ihanteista ja tanssijalle asetetuista vaatimuksista. Opinnäytetyöprosessin edetessä balettitanssijan keho muodostui työn tekijän suurimmaksi kiinnostuksen kohteeksi.
Tutkielman aineistonkeruu on suoritettu haastattelemalla kolmea balettitanssijaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja aineiston analysoinnissa on hyödynnetty sisällönanalyysin keinoja. Haastattelujen tarkoituksena oli saada yksilöllisempää tietoa baletin vaikutuksesta tanssijan elämään ja ammatin asettamista vaatimuksista.
Tanssija- ja kehoihanne ovat muuttuneet baletin kehityksen myötä. Baletin alkuaikoina naistanssijassa ihailtiin luonnollisuutta ja sitä korostivat aikakaudelle ominaiset puvut, peruukit ja naamiot. Myöhemmin baletin tanssijaihanteeseen ovat vaikuttaneet koreografit, seurueiden johtajat ja ajan naisihanne. Nykyään klassisen baletin tanssijalta vaaditaan hoikkuutta, sopusuhtaisuutta ja riittävästi voimaa sekä venyvyyttä. Tutkielman aineiston perusteella tärkeintä on kehon soveltuvuus alalle. Epäsopiva keho kasvattaa vammautumisriskiä huomattavasti. Tutkielman yhtenä lähtökohtana oli kirjoittajan mielenkiinto balettiin helposti yhdistettävää laihuusihannetta kohtaan. Kirjallisuuden perusteella ammattitanssijoita pidetään liiallisen laihuuden ja syömishäiriöihin sairastumisen riskiryhmänä. Tutkielman haastattelujen pohjalta kerätty aineisto kuitenkin osoittaa, että tanssijat elävät pääosin terveellisesti. Opinnäytetyöprosessi laajensi työn tekijän näkemystä baletin tanssijaihanteesta ja poisti aiempia harhakäsityksiä. Prosessi lisäsi myös tietämystä baletinopettajan vastuusta.
Tutkielman aineistonkeruu on suoritettu haastattelemalla kolmea balettitanssijaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja aineiston analysoinnissa on hyödynnetty sisällönanalyysin keinoja. Haastattelujen tarkoituksena oli saada yksilöllisempää tietoa baletin vaikutuksesta tanssijan elämään ja ammatin asettamista vaatimuksista.
Tanssija- ja kehoihanne ovat muuttuneet baletin kehityksen myötä. Baletin alkuaikoina naistanssijassa ihailtiin luonnollisuutta ja sitä korostivat aikakaudelle ominaiset puvut, peruukit ja naamiot. Myöhemmin baletin tanssijaihanteeseen ovat vaikuttaneet koreografit, seurueiden johtajat ja ajan naisihanne. Nykyään klassisen baletin tanssijalta vaaditaan hoikkuutta, sopusuhtaisuutta ja riittävästi voimaa sekä venyvyyttä. Tutkielman aineiston perusteella tärkeintä on kehon soveltuvuus alalle. Epäsopiva keho kasvattaa vammautumisriskiä huomattavasti. Tutkielman yhtenä lähtökohtana oli kirjoittajan mielenkiinto balettiin helposti yhdistettävää laihuusihannetta kohtaan. Kirjallisuuden perusteella ammattitanssijoita pidetään liiallisen laihuuden ja syömishäiriöihin sairastumisen riskiryhmänä. Tutkielman haastattelujen pohjalta kerätty aineisto kuitenkin osoittaa, että tanssijat elävät pääosin terveellisesti. Opinnäytetyöprosessi laajensi työn tekijän näkemystä baletin tanssijaihanteesta ja poisti aiempia harhakäsityksiä. Prosessi lisäsi myös tietämystä baletinopettajan vastuusta.