Lapsi omaisena : Vanhemman psyykkisen sairauden vaikutukset lapsen elämään ja hyvinvointiin

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä lapsia koskettavaan omaisnäkökulmaan perheissä, joissa toinen tai molemmat vanhemmista kärsivät psyykkisistä ongelmista. Tutkimuksella haluttiin selvittää, miten lapsi kokee vanhemman psyykkisen sairauden ja ennen kaikkea millaisia vaikutuksia sillä on lapsen elämään ja hyvinvointiin. Huomiota kiinnitettiin myös lasten saamaan tukeen ja tuen tarpeisiin. Joka neljäs lapsi kasvaa perheessä, jossa vanhemmalla on jossain lapsen kasvun vaiheessa mielenterveysongelmia. Lapsi on vahvasti sidoksissa omiin vanhempiinsa, joten vanhemman psyykkinen oireilu merkitsee erään keskeisen peruspilarin horjumista. Psyykkinen sairaus vääristää, heikentää ja estää aikuisen kykyä toimia vanhempana, mikä kuormittaa lasta. Lisäksi vanhemman mielenterveysongelmat lisäävät lapsen riskiä sairastua psyykkisesti. Tutkimusaineisto kerättiin Internetissä julkaistulla kyselylomakkeella jo aikuisiän saavuttaneilta henkilöiltä, joiden lapsuutta on värittänyt vanhemman psyykkinen oireilu. Tutkimusaineiston käsittelyyn käytettiin kvantitatiivista menetelmää ja aineistolähtöistä sisällönanalyysia, joka on kvalitatiivinen menetelmä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lapselle kerrotaan harvoin vanhemman olevan psyykkisesti sairas. Tietämättömyys sairaudesta aiheuttaa esimerkiksi pelkoa ja hämmennystä. Ylipäätään sairaus herättää lapsessa hyvin voimakkaita tunteita kuten turvattomuutta, yksinäisyyttä ja häpeää. Lapsi saattaa reagoida vanhemman sairauteen niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi univaikeudet, ahdistuneisuus ja muista ihmisistä eristäytyminen. Perheenjäsenten keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja lapsen rooliin perheessä vanhemman sairastuminen vaikuttaa pääasiassa negatiivisesti. Useimmiten lapsi jää ilman ammatillista tukea, kun vanhempi kärsii mielenterveysongelmista. Tarpeelliseksi koetaan erityisesti asiasta puhuminen.

The purpose of this bachelor´s thesis was to look at the situation in a family from a child´s point of view when one or both of the parents suffer from mental problems. The aim of this bachelor´s thesis was to find out how a child experiences a parent´s mental disorder and most of all how the mental disorder affects the child´s life and well-being. Attention was also paid to children being supported and the needs that children have concerning the support. One in four children grows up in a family where a parent has mental health problems in some phase of the child´s growth. A child is very dependent on his parents so the parent´s mental symptoms mean the weakening of a foundation pillar in the child´s life. A mental disorder distorts, deteriorates and prevents the adult´s ability to act as a parent which burdens the child. Parent´s mental health problems also increase the child´s risk to get mentally ill. The research material was collected with an Internet-questionnaire among adults whose childhood had been colored by a parent´s mental symptoms. The material was analysed with a quantitative method and with a qualitative material-based content analysis method. The results indicate that a child is hardly ever told that his parent is mentally ill. Not being aware of the disorder causes for example anxiety and confusion. On the whole the disorder arouses very strong emotions in the child like insecurity, loneliness and shame. The child may react physically and mentally as well as socially to the parent´s mental disorder. Typical symptoms are for example sleeping disorders, distress and seclusion from other people. The parent´s mental disorder has mainly a negative impact on the interaction between the family members and on the child´s role in the family. The child usually misses out on professional support when his parent suffers from mental health problems. Talking about the topic is felt to be especially necessary.