Hoitokoti Tuhkimon asiakkaiden kokemuksia vanhemmuudesta ja sen tukemisesta
Pöksyläinen, Karoliina; Koski, Liisa (2011)
Pöksyläinen, Karoliina
Koski, Liisa
Savonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201161364
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201161364
Tiivistelmä
Opinnäytetyössämme selvitettiin naisten päihdekuntoutukseen erikoistuneen Hoitokoti Tuhkimon asiakkaiden kokemuksia vanhemmuudesta ja sen tukemisesta. Aihetta tutkittiin, jotta Hoitokoti Tuhkimon henkilökunta voisi kehittää toimintaansa vanhemmuuden tukemisen suunnitelmallista-miseksi.
Tutkimuksemme toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimusaineis-ton keruussa käytettiin teemahaastattelua. Tutkimustamme varten haastattelimme kuutta äitiä, jotka olivat sillä hetkellä tai aiemmin olleet hoitokoti Tuhkimon asiakkaita. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina kesä-heinäkuussa 2011. Kerätty tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisel-lä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulosten mukaan haastateltavat kokivat olevansa monilla osa-alueilla hyviä vanhem-pia, mutta löysivät omasta äitiydestään myös kehittämisalueita. Perustarpeista huolehtiminen ja rajojen asettaminen olivat osa-alueita, joissa äidit kokivat olevansa vahvoja. Oma päihdeongelma nousi suurimmaksi kehittämishaasteeksi oman vanhemmuuden toteuttamisessa. Päihteidenkäytön vaikutukset vanhemmuuteen olivat moninaiset, mutta tuloksissa korostuivat syyllisyys, häpeä, läs-näolon puute ja lasten perusturvallisuuden kärsiminen. Äidit olivat saaneet vanhemmuuden tukea monista erilaisista kolmannen ja julkisen sektorin paikoista. Läheisiltä saatu tuki vaihteli huomatta-vasti. Joillakin äideillä omat vanhemmat ja perheelliset ystävät olivat tukeneet vastaajan omaa vanhemmuutta. Osalla vastaajista sosiaaliset tukiverkostot sen sijaan puuttuivat kokonaan. Päih-dekuntoutuksessa äidit kokivat saaneensa monenlaista tukea, mutta tärkeimmäksi nousi vertaistu-en merkitys oman vanhemmuuden tukemisessa. Äidit toivoivat jatkossa enemmän luentoja ja kes-kusteluja päihteisestä vanhemmuudesta. Raskaus ja synnytys olivat motivoineet haastateltavia päihteistä irtautumisessa, ja lähes kaikilla vastaajilla raskausaika oli ollut päihteetön. Lapsen hy-vinvointi ja perheen tulevaisuus toimivat motivaatiota ylläpitävänä tekijöinä päihteistä kuntoutues-sa.
Mahdollinen jatkotutkimuksen aihe: Vanhemmuuden suunnitelmallinen tukeminen päihdekuntou-tuksen aikana.
Avainsanat
päihderiippuvuus, päihdekuntoutus, äitiys, vanhemmuuden tukeminen, äitiys motivoivana tekijänä
Tutkimuksemme toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimusaineis-ton keruussa käytettiin teemahaastattelua. Tutkimustamme varten haastattelimme kuutta äitiä, jotka olivat sillä hetkellä tai aiemmin olleet hoitokoti Tuhkimon asiakkaita. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina kesä-heinäkuussa 2011. Kerätty tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisel-lä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulosten mukaan haastateltavat kokivat olevansa monilla osa-alueilla hyviä vanhem-pia, mutta löysivät omasta äitiydestään myös kehittämisalueita. Perustarpeista huolehtiminen ja rajojen asettaminen olivat osa-alueita, joissa äidit kokivat olevansa vahvoja. Oma päihdeongelma nousi suurimmaksi kehittämishaasteeksi oman vanhemmuuden toteuttamisessa. Päihteidenkäytön vaikutukset vanhemmuuteen olivat moninaiset, mutta tuloksissa korostuivat syyllisyys, häpeä, läs-näolon puute ja lasten perusturvallisuuden kärsiminen. Äidit olivat saaneet vanhemmuuden tukea monista erilaisista kolmannen ja julkisen sektorin paikoista. Läheisiltä saatu tuki vaihteli huomatta-vasti. Joillakin äideillä omat vanhemmat ja perheelliset ystävät olivat tukeneet vastaajan omaa vanhemmuutta. Osalla vastaajista sosiaaliset tukiverkostot sen sijaan puuttuivat kokonaan. Päih-dekuntoutuksessa äidit kokivat saaneensa monenlaista tukea, mutta tärkeimmäksi nousi vertaistu-en merkitys oman vanhemmuuden tukemisessa. Äidit toivoivat jatkossa enemmän luentoja ja kes-kusteluja päihteisestä vanhemmuudesta. Raskaus ja synnytys olivat motivoineet haastateltavia päihteistä irtautumisessa, ja lähes kaikilla vastaajilla raskausaika oli ollut päihteetön. Lapsen hy-vinvointi ja perheen tulevaisuus toimivat motivaatiota ylläpitävänä tekijöinä päihteistä kuntoutues-sa.
Mahdollinen jatkotutkimuksen aihe: Vanhemmuuden suunnitelmallinen tukeminen päihdekuntou-tuksen aikana.
Avainsanat
päihderiippuvuus, päihdekuntoutus, äitiys, vanhemmuuden tukeminen, äitiys motivoivana tekijänä