Agrologi (AMK) -nimikkeen ja -koulutuksen sekä agrologi (AMK):n työelämän tunnettuus lukioissa

Abstract

Opinnäytetyössä tutkitaan agrologi (AMK) -nimikkeen ja -koulutuksen sekä agrologi (AMK):n työelämän tunnettuutta lukioissa. Tehtävänä oli selvittää, kuinka hyvin lukiolaiset tuntevat nimikkeen, mielikuvia nimikkeestä sekä koulutuksen ja työelämän tunnettuutta. Tutkimustehtävänä haluttiin myös selvittää yhteydet, joissa lukiolaiset ovat nimikkeen kuulleet, tiedon hakukanavat sekä heidän halukkuutensa hakeutua opiskelemaan agrologiksi (AMK). Tutkimustulosten pohjalta opinnäytetyössä on mietitty mahdollisia syitä saatuihin tuloksiin sekä vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Maaseutu- ja maatalouskoulutuksella on pitkät perinteet, ensimmäiset agrologit aloittivat opiskelun Mustialassa vuonna 1908. Vuosituhannen vaiheessa ammattikorkeakoulujen vakiintuessa syntyi myös agrologi (AMK):ksi johtava maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. Vastaavaa tutkimusta agrologi (AMK) -nimikkeen, -koulutuksen ja työelämän tunnettuudesta ei ole tehty, joten sen ajateltiin olevan ajankohtainen. Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin lukio-opiskelijat, sillä oli oletettavaa, että heidän tietoutensa agrologista (AMK) on suppea.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin Webropol-internetkyselytutkimusta, jonka avulla saatiin tutkimustulokset helposti suurelta vastaajien määrältä sekä suurelta alueelta. Vastaajia haluttiin lääneittäin koko Suomen alueelta.

Tutkimuksissa selvisi, että agrologi (AMK) -nimikkeen, -koulutuksen ja työelämän tunnettuus lukiolaisten keskuudessa on suhteellisen huono. Lisäksi vastauksista kävi ilmi, että tutkimukseen osallistuneet lukiolaiset eivät olleet halukkaita hakeutumaan opiskelemaan maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmaan. Mikäli ammattikorkeakoulut haluavat vastaisuudessa entistä enemmän lukiolaisia opiskelemaan agrologeiksi (AMK), on koulujen satsattava enemmän markkinointiin ja koulutuksen houkuttelevuuteen. Nimikkeen tunnettuutta on myös kasvatettava lukiolaisten keskuudessa.

Tämän työn avulla voidaan suunnitella ja toteuttaa kattavampi tutkimus, jossa tutkimuksen kohderyhmänä olisi kaikki yhteishakuun osallistuvat opiskelijat. Lisäksi ammattikorkeakoulut voivat käyttää tuloksia suunnitellessaan maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman markkinointia.

The aim of the thesis is to find out how well upper secondary school students know the agronomist title, the education and working life of the agronomist. In addition the connections in which the upper secondary school students have heard the title, how information has been found and the students willingness to seek to study to be an agronomist were analyzed. Based on the research results in this thesis the possible reasons and alternative solutions for the results have been studied.

In Finland there are long traditions in rural education and agricultural education. The first agronomist students started to study in 1908 in Mustiala. In the millennium when the university of applied sciences were established the programme of rural industries began which leads to the title of agronomist. A similar study on the awareness of the agronomist title, education and agronomist’s working life has not been made so the research was thought to be necessary. The upper secondary school students were chosen as the target group of the research. The expectation was that their knowledge of the agronomist title is minor.

Webropol online survey software was used as a research method, which made it possible to gather results from a large number of answerers from a large area. In this thesis answers were collected from every Finnish county.

The research results show that the awareness of the agronomist title, education and working life among upper secondary school students was relatively poor. The result also showed that students did not want to seek to study to be an agronomist. If the universities of applied sciences in the future want to have more upper secondary students than before, the schools must invest more in marketing of rural education. Upper secondary school students’ awareness of the agronomist title needs also to increase.

With the help of this thesis it is possible to plan and carry out more comprehensive research which could include all students who participate in the joint entrance examination. Furthermore the universities of applied sciences can use results of this thesis when designing the marketing of their programme of rural industries.