Syväjohtaminen - inhimillisen vuorovaikutuksen edistäjä
Karvo, Marja (2012)
Karvo, Marja
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201301730
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201301730
Tiivistelmä
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Liiketalouden koulutusohjelma
Tekijä: Marja Karvo
Opinnäytetyön nimi: Syväjohtaminen – inhimillisen vuorovaikutuksen edistäjä
Työn ohjaaja: Jari Fridman
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2012 Sivumäärä: 35+2 liitteineen
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia teoreettisesti Suomessa kehitettyä Syväjohtamisen oppimisohjelmaa. Sen ”isä” on everstiluutnantti, kasvatustieteiden tohtori, johtamisen ja esimiesvalmennuksen dosentti Vesa Nissinen. Hän kertoo johtajuuden olevan inhimillistä vuorovaikutusta, jota jokainen voi oppia.
Syväjohtaminen on malli, joka antaa perustan ja suunnan johtajana kehittymiselle ja kasvamiselle. Sen oppimismallin peruskulmakivet ovat luottamuksen rakentaminen (luottamus), inspiroiva tapa motivoida (innostus), älyllinen stimulointi (oppiminen) ja yksilöllinen kohtaaminen (arvostus).
Tutkimus osoitti, että vuorovaikutusta oppimalla päästään huipputuloksiin. Johtaja toimii esimerkkinä ja laittaa itsensä likoon esimiehenä. Kuuntelemisen taito ja kriittinen suhtautuminen palautteeseen auttavat johtajuudessa. Syväjohtamisen perusoletuksia ovat oikea asenne ja nöyryys ja niiden avulla kehittyminen – huumoria unohtamatta.
Erinomaista johtamiskäyttäytymistä löytyy kaikista kulttuureista ja kaikista organisaatioista. Tärkeimmät piirteet ovat ammattitaito ja oma esimerkki. Ammattitaito muodostuu luottamuksen rakentamisesta ja inspiroivasta tavasta motivoida. Esimies pyrkii toimimaan rehellisesti, oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, annetut lupaukset pidetään ja turhia lupauksia ei anneta. Oma esimerkki sisältää älyllisen stimuloinnin ja yksilön kohtaamisen. Esimies tukee alaistensa innovatiivisuutta ja luovuutta asettamalla perusoletukset kyseenalaisiksi. Vuorovaikutus on yksilöllistä, ja aiemmat keskustelut muistetaan. Alaiset tunnetaan henkilökohtaisesti ja heitä kohdellaan tasavertaisina ihmisinä – ei ainoastaan työntekijänä tai alaisena. Esimiestä on helppo lähestyä, ja hän osaa kuunnella ja keskustella.
Opinnäytetyön perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että johtajana kehittyminen vaatii koko työuran aikaista oppimista ja kasvamista ihmisenä. Jokainen tarvitsee työltään turvallisuutta, vuorovaikutusta eli arvostusta sekä oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuksia.
Liiketalouden koulutusohjelma
Tekijä: Marja Karvo
Opinnäytetyön nimi: Syväjohtaminen – inhimillisen vuorovaikutuksen edistäjä
Työn ohjaaja: Jari Fridman
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2012 Sivumäärä: 35+2 liitteineen
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia teoreettisesti Suomessa kehitettyä Syväjohtamisen oppimisohjelmaa. Sen ”isä” on everstiluutnantti, kasvatustieteiden tohtori, johtamisen ja esimiesvalmennuksen dosentti Vesa Nissinen. Hän kertoo johtajuuden olevan inhimillistä vuorovaikutusta, jota jokainen voi oppia.
Syväjohtaminen on malli, joka antaa perustan ja suunnan johtajana kehittymiselle ja kasvamiselle. Sen oppimismallin peruskulmakivet ovat luottamuksen rakentaminen (luottamus), inspiroiva tapa motivoida (innostus), älyllinen stimulointi (oppiminen) ja yksilöllinen kohtaaminen (arvostus).
Tutkimus osoitti, että vuorovaikutusta oppimalla päästään huipputuloksiin. Johtaja toimii esimerkkinä ja laittaa itsensä likoon esimiehenä. Kuuntelemisen taito ja kriittinen suhtautuminen palautteeseen auttavat johtajuudessa. Syväjohtamisen perusoletuksia ovat oikea asenne ja nöyryys ja niiden avulla kehittyminen – huumoria unohtamatta.
Erinomaista johtamiskäyttäytymistä löytyy kaikista kulttuureista ja kaikista organisaatioista. Tärkeimmät piirteet ovat ammattitaito ja oma esimerkki. Ammattitaito muodostuu luottamuksen rakentamisesta ja inspiroivasta tavasta motivoida. Esimies pyrkii toimimaan rehellisesti, oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, annetut lupaukset pidetään ja turhia lupauksia ei anneta. Oma esimerkki sisältää älyllisen stimuloinnin ja yksilön kohtaamisen. Esimies tukee alaistensa innovatiivisuutta ja luovuutta asettamalla perusoletukset kyseenalaisiksi. Vuorovaikutus on yksilöllistä, ja aiemmat keskustelut muistetaan. Alaiset tunnetaan henkilökohtaisesti ja heitä kohdellaan tasavertaisina ihmisinä – ei ainoastaan työntekijänä tai alaisena. Esimiestä on helppo lähestyä, ja hän osaa kuunnella ja keskustella.
Opinnäytetyön perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että johtajana kehittyminen vaatii koko työuran aikaista oppimista ja kasvamista ihmisenä. Jokainen tarvitsee työltään turvallisuutta, vuorovaikutusta eli arvostusta sekä oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuksia.