Perceptions of Ecotourism in Finland

Abstract

The purpose of this thesis was to find out the current perceptions of ecotourism in Finland. The research topic derived from my personal interest in the subject and observations about the lack of ecotourism products and marketing in Finland. Ecotourism as a field of study is challenging because of the lack of a global definition.

Various global ecotourism concepts were examined in order to find the scope for the study, because there is no ecotourism organization in Finland nor has the term ecotourism been defined. Ecotourism best practices from abroad were searched, and the emergence of ecotourism and sustainable tourism in Finland to date was also examined.

The research method was mixed: content analysis, survey and semi-structured theme interviews together helped to reach a broader understanding of the current situation. In content analysis the certification criteria of Finland’s three biggest sustainable tourism organizations ECEAT Finland, PAN Parks, and Green Tourism of Finland® were analyzed to see how well they fit to the global definitions of ecotourism. A survey was sent to Finnish nature-based tourism entrepreneurs to find out how they define ecotourism and what kind of relation they have with the branch. Furthermore, four sustainable tourism and ecotourism experts were interviewed.

From the three biggest sustainable tourism certificates, PAN Parks was the most ecotourism oriented. Green Tourism of Finland® and ECEAT need to deepen the socio-cultural sustainability and the economical aspect in their criteria in order to be called ecotourism certificates. In Finland ecotourism is understood as nature friendly tourism, which supports nature preservation, and where consumption of natural resources is minimized by recycling, saving energy, using non-motorized means of transportation such as skis and bicycles, and supporting local production. Finnish nature-based tourism entrepreneurs’ understanding of ecotourism is limited to the environmental issues. Deeper understanding of the term, where the educational aspect and socio-cultural dimension in sustainable management are included, is missing.

Finland is seen to have great potential in ecotourism, but the lack of governmental support, value-conflicts that ecotourism might bring to the local community and Finns’ incapability to see ecologicality as a competitive advantage in business have kept ecotourism very small-scale in the country. Concrete governmental support to ecotourism and more educational opportunities about sustainable tourism would help ecotourism to evolve and thus increase Finland’s competitiveness on the field against Sweden and Norway.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ekomatkailun tämänhetkiset näkemykset Suomessa. Työn aihe muotoutui henkilökohtaisesta kiinnostuksestani aiheeseen ja havaintoihin ekomatkailutuotteiden ja markkinoinnin puuttumisesta Suomessa. Ekomatkailu tieteenalana on haastava globaalin määritelmän puuttumisen vuoksi.

Erilaisia globaaleja ekomatkailun käsitteitä tutkimalla määriteltiin tutkimuksen laajuus, sillä Suomessa ei ole ekomatkailuorganisaatiota eikä ekomatkailua terminä ole määritelty. Ulkomaalaisia ekomatkailuesimerkkejä sekä ekomatkailun ja kestävän matkailun kehityskulkua tähän päivään saakka Suomessa kuvattiin myös.

Tutkimusmetodina käytettiin monimenetelmä-metodia: sisältöanalyysi, kysely ja teemahaastattelu mahdollistivat yhdessä mahdollisimman kattavan kokonaiskuvan muodostamisen. Sisältöanalyysissa maan kolmen suurimman kestävän matkailun organisaation ECEAT Suomen, PAN Parksin ja Green Tourism of Finlandin® kriteerit analysoitiin, jotta nähtäisiin, kuinka hyvin ne täyttävät globaalit ekomatkailun määritelmät. Suomalaisille luontomatkailuyrittäjille tehtiin kysely, jossa haettiin vastauksia siihen, kuinka yrittäjät ymmärtävät ekomatkailun ja miten he alaan suhtautuvat. Lisäksi haastateltiin neljää alan ammattilaista.

Maan kolmesta suurimmasta kestävän matkailun sertifikaatista PAN Parks täytti ekomatkailun määritteet parhaiten. Green Tourism of Finlandin® ja ECEAT Suomen tulisi syventää sosiokulttuuriseen ja taloudelliseen kestävyyteen liittyviä kriteereitään, jotta niitä voisi kutsua ekomatkailusertifikaateiksi. Suomessa ekomatkailu ymmärretään ympäristöystävällisenä matkailuna, joka tukee luonnonsuojelua ja jossa luonnonvaroja kulutetaan mahdollisimman vähän kierrättämällä, energiaa säästämällä, suosimalla ei-motorisoituja kulkuneuvoja (kuten suksia ja pyöriä) ja tukemalla paikallista tuotantoa. Suomalaisten luontomatkailuyrittäjien tuntemus ekomatkailusta rajoittuu ympäristöasioihin. Syvempi ymmärrys, jossa ympäristökasvatus ja sosiokulttuurinen kestävyys otetaan huomioon, puuttuu.

Suomella nähtiin olevan suurta potentiaalia ekomatkailuun. Suomalaiset luontomatkailuyrittäjät ovat luonnostaan hyvin ympäristötietoisia, mutta ekologisuutta pidetään ns. itsestäänselvyytenä eikä sitä siksi osata hyödyntää markkinoinnissa. Tämä itsestäänselvyys, valtion tuen puuttuminen ekomatkailulle, ekomatkailun mahdolliset arvokonfliktit paikallisyhteisön keskuudessa sekä termistön huono tuntemus ovat syitä siihen, miksi ekomatkailu Suomessa on vieläkin erittäin pienimuotoista. Valtion tuki ja kestävän matkailun opetuksen lisääminen edesauttaisivat ekomatkailun positiivista kehityskulkua Suomessa. Tämä lisäisi myös maan kilpailukykyä alalla Ruotsia ja Norjaa vastaan.